Charlie, minulla on tunnustettavaa.

Turhaannuin, kun emme ole vieläkään saaneet suhdettamme vakiinnutettua. Olet niin kovin kaukainen ja minua tämä satunnainen tapailu alkaa jo tympiä. Yhdessä vietetyt minuutit ovat olleet ihania, mutta tuntuu, että kaipaisin enemmän: pitkiä kävelyretkiä yhdessä, mukavia hetkiä harmaaseen arkeen sekä ex tempore -ravintolailtoja. Olen haikaillut perääsi jo niin pitkään, aina tuloksetta. Johtaako tämä ikinä mihinkään?

Heikkona hetkenä iskin silmäni tähän ilmoitukseen netissä. Rizzo muistutti minua parhaista puolistasi, hän oli saatavilla. Sovin tapaamisesta, ehkä hieman itseltänikin salaa.

Pian kuitenkin ymmärsin, ettet ole korvattavissa. Rizzossa oli puolensa, hän oli ehkä helpommin lähestyttävä ja vähemmän herkkänahkainen. En olisi kuitenkaan ollut valmis mihinkään vakavaan Rizzon kanssa, en ainakaan ennen kuin olen päässyt sinusta yli, Charlie. En tiedä, pääsenkö koskaan.

Charlie, oletko koskaan minun? Onnistunkohan koskaan säästämään tarpeeksi pennosia, jotta yhteinen taipaleemme voisi alkaa?

Tuskinpa. Hö.

Hope Charlie Boot, n. 350 €, Rizzo Slät Snörkänga, 169 €.
(Rizzot ovat hyvin samankaltaiset, mutta can’t beat the real thing.)