Muutama viikko sitten pallottelin Jennan kanssa meilitse erästä meikäläisellä Costumeen työn alla ollutta juttua. Siinä jutustellessa tulin muistaneeksi aiheeseen löyhästi liittyneet, parin kevään takaiset Pradan superhitiksi muodostuneet sekokengät. Löysin itseni kahlaamasta eBaytä kenkien toivossa heti meilin lähetettyäni.
En nyt oikein tiedä, tulinko viimein järkiini vai menetinkö ne viimeisetkin järjen rippeet. Keväällä 2011 muun muotiväen tavoin kuolasin näitä tuhatta kenkää yhdisteleviä tekeleitä, mutta jätin homman haaveen tasolle, koska arvelin niiden jäävän yhden sesongin tyyriiksi hömpötykseksi.
Sitten pari vuotta myöhemmin tajusin yllättäen niiden olevan juuri sitä, mitä kevääseeni kaipasin. Kevääseen 2013.
Menneiden vuosien muotia. Myöhästyneet it-kengät. Passé, passé, passé.
Mutta kovasti ovat kengät meikäläisen näköiset, ehkäpä vielä enemmän kuin mitä ne olisivat olleet silloin, kun olivat supersuositut ja ajankohtaiset. Koskaan ei ole tuntunut näin hyvältä olla ajastaan jäljessä, kun on kuitenkin kiinni hetkessä.
