halki, poikki ja pinoon

Raitapaidat ovat olleet salainen paheeni jo pitkään. Tästä huolimatta en kuitenkaan ole pystynyt sulattamaan poikkiraidallisia kauluspaitoja sitten lainkaan. Jatkuvan raita-altistumisen jälkeen alan kuitenkin pikku hiljaa lämpeämään tällekin jutulle. Jokin näissä vinksahtaneissa paidoissa viehättää, mutta mikä? Jakaako joku teistä mielipiteeni?

Kuvassa muutama esimerkki Très Bien Shopin poikkiraitavalikoimasta. Omat suosikit ovat vasemmalla näkyvä tulkinta Gitman Vintagelta ja keskimmäinen melko hintava versio Junya Watanabelta.

ikäkriisin paikka

Coloria.netin mukaan aikuiset pitävät sinisestä lähes kaikkialla maailmassa. Yli 40% eurooppalaisista ja amerikkalaisista pitää sinistä lempivärinään. Siihen liittyy väreistä vähiten erilaisia kulttuurillisia arvoja. Vanhemmat ihmiset ovat taipuvaisia pitämään enemmän sinisistä ja vihreistä. Yleensä silmän linssit kellastuvat ikääntymisen myötä, jolloin vanhemmat yleensä havaitsevat sinisiä sävyjä vähemmän – sinistä kohtaan syntyy ”kaipuu”.

Apua! Tästäkö tämä mieltymykseni siniseen johtuu? Vaiko siitä, että arvon Our Legacy onnistuu tekemään maailman hienoimmat siniset kauluspaidat?

Pidättäydyn jälkimmäisessä väitteessä.

”Sininen on viimeisiä värejä länsimaissa, joille on annettu nimi; aiemmin on viitattu vain taivaan väriin tai meren väriin. Onko sinisen näkökyky kehittynyt länsimaisille ihmisille hitaammin kuin muiden värien erottamistaito?” Lisäksi mainitaan että ”syvyyspsykologit liittävät sinisen lempeään ja rauhalliseen elämänasenteeseen.”

En tiedä mitä nämä syvyyspsykologit mahtavat olla, mutta tiedänpähän nyt että minulla ja sinisillä kauluspaidoillani on joku syvällisempikin side. Serenity now – insanity later.

(Yllä olevat kauluspaidat ovat luonnollisesti kaikki Our Legacyn hienoa käsialaa ja saatavilla merkin verkkokaupasta.)

hyvä päivä

Päivä, joka alkaa Lykke Lin uuden levyn tahdissa ja yllätysvarhaisella FedEx-toimituksella, ei voi mennä pieleen. Se, että paketin sisältä löytyvät housut ja shortsit olivat jo kestosuosikiksi muodostuneelta Our Legacylta ei tietystikään haitannut, päinvastoin. Ja kyllä – vaikka minäkin miellän chinokset enemmän kesähousuiksi, niin oli aivan pakko uhmata kovia pakkaskelejä ja kiskoa ne jalkaan saman tien.

Shortsit saavat vuorostaan odottaa hiukan lämpimämpiä kelejä. Jos lähtisin niitäkin yhdistelemään mustiiin tykkeihin, saattaisi lopputulos olla hieman liian numetal-diggarin oloinen. Omaksi sekä työyhteisöni parhaaksi – jätän väliin. Päivän päätteeksi taidan siis kuunnella Ice Cuben ”Today Was A Good Day” Limp Bizkitin sijaan…