Tässäpäs olisi kolme kosteaa kauneudenhoitoon liittyvää vinkkiä, jotka olen viime aikoina toimiviksi todennut:
Suihkutettava kukkaisvesi
Mielsin pitkään kasvoveden silkaksi puhdistuksen viimeistelijäksi, ehkäpä hieman turhaksikin tuotteeksi. Onneksi muut tiesivät paremmin ja valistivat vääräuskoista: kasvovedellähän on myös hoitavia vaikutuksia, se palauttaa ihon oman suojakalvon tasapainon. Aamusuihkun jälkeen olen ottanut tavaksi sumutella pyyhkeeseen painellut kasvoni jälleen kunnolla kosteiksi Melvitan kukkaisvedellä ja antanut sen imeytyä hetkisen ennen kosteusvoiteen levittämistä. Heippahei, pintakuivuus!
Tällä hetkellä kaapissani lymyilee ruusuja, mutta seuraavaksi ajattelin kokeilla appelsiininkukkaa. Tai laventelia. Hmm.
Miselliä siveltimeen
Meikkausrutiinini ovat menneet täysin uusiksi, kun satsasin Shiseidon meikkivoidesiveltimeen Eevan vakuuttavasta suosituksesta. Jotain kolmen- ja neljänkympin väliltä maksanut sivellin tekee käsittämättömän hyvää ja kepeää jälkeä erilaisilla meikkipohjilla. Itse olen levitellyt sillä menestyksekkäästi niin erilaisia BB-voiteita kuin todella pigmenttipitoisia, mutta hyvin nestemäisiä meikkivoiteitakin, toimisi tämä kuulemma jauhemaisille mineraalimeikeillekin. Olen pensselini tuloksiin niin tyytyväinen, että olen lähestulkoon mukisematta valmis sietämään myös sen mukana tulevat velvollisuudet: aamun muutoinkin kortilla olevia minuutteja vievän pesemisen jokaisen käyttökerran jälkeen.
Kylppärin lavuaarin reunalle posliinilautasella muuttanut marseillesaippuapalikan puolikas toimittaa päivittäisen puhdistusaineen virkaa, mutta aivan hissuksiin siveltimen karvojen juuriin hiippailleeseen meikkivoiteeseen vaahto ei kuitenkaan aivan täysin yllä. Hinkuttamalla ehkä, mutta yritän välttää turhan kovia otteita sudin käyttöikää pidentääkseni..
Eräänä aamuna välähti: mitenkäs misellivesi? Lorautin pari teelusikallista misellivettä espressokupin pohjalle, dippailin jo kertaalleen saippualla pestyä sivellintä nesteeseen ja vispasin sitä pensselini harjaksilla kuin olisin kermavaahtoa tekemässä. Ja tattadadaa – neste oli värjäytynyt hetkessä vaaleanbeigeksi. Huuhtaisin pensselin vielä hanan alla ja totesin myöhemmin kuivuneen sudin olevan juuriaan myöten jälleen putipuhdas ja uudenveroinen.
Kalliiksihan tämä tietty tulisi, jos joka aamu näin tekisi, mutta onhan tämä varmasti ihan toimiva rutiini toisinaan toistettavaksi!
Kalkkinaaman karkotukseen
Olen vaivihkaa ottanut tavakseni suihkutella vesillä myös valmista meikkiä. Kevyt sumu suihkepullosta sulattaa viimeisenkin mahdollisen pölyisyyden meikkipohjan kiinnitykseen käytetystä irtopuuterista, pehmentää ja passelisti häivyttää poskipunaa ja ennen kaikkea tuo lopputulemaan sellaista oikeanlaista kuulautta, elämää.
Toistaiseksi olen sumutellut meikkini päälle Sephorasta viime kesänä hellekelejä viilentämään ostamaani ponnekaasupulloon pakattua kasvosuihketta sekä käsilaukussani kulkevaa Caudalien Beauty Elixir -kulttituotetta, mutta seuraavaksi taidan testailla lempparimerkkeihini lukeutuvan Neal’s Yard Remediesin kosteuttavaa kasvosuihketta. Caudalien suihkeeseen olen kyllä noin muutoin ihan tyytyväinen, mutten ole osannut toistaiseksi päättää mitä mieltä olisin sen suuvettä muistuttavasta minttuisesta tuoksusta. Virkistävähän se on, joo, mutta jotenkin tulee aina sen tuoksun vuoksi sellainen fiilis että olisi jäänyt hammastahnaa suupieliin.
Että näin sitä täällä lutraillaan! Vielä kun muistaisi juoda tarpeeksi vettä: alkuvuodesta tsemppasin ja lipittelin vähintään pari litraa päivässä, sittemmin on ote hieman lipsunut. Nyt täytynee ottaa ryhtiliike, vielä kun ymmärtäisi miten hyvää oloa ja vointia aikaansaaneesta tavasta edes onnistui luopumaan vahingossa…