Kuvassa Acnen kenkätarjontaa seuraavalle syksylle. On siellä jotain uutta, mutta onpa paljon vanhaakin. Tuon kuvan perusteella väittäisin jo omistavani oikeanpuolimmaiset kengät, mukana taitavat olla myös jonkinlaiset versiot lyhytvartisista Pistoleista. Mukaan ovat mahtuneet myös tämän kevään naulakorot.

Eipä haittaa meikäläistä – hienot kengät ovat hienoja kenkiä, sesongista viis. Lainaan itseäni ja iloitsen siitä, että omatkin kenkäni näyttävät kestävän ahkeran käytön lisäksi myös aikaa. Ja onpahan yhdet uutuuskengät vähemmän, joita himoita.. Keskittynen nautiskelemaan omistani.

(kiitos kuvasta, Nathalie, kiitos johdatuksesta, Eleonore.)

Päivän himotus on ehdottomasti tämä väljälinjainen bleiseri, jonka mittasuhteet ovat hieman vääristyneet. Kuvassa se on täydellinen, mutta miltäköhän mahtaisi takki näyttää satakuusikymmentäsenttisen tytön yllä? Todennäköisyyslaskennan tulokset eivät ole puolellani, yksikään boyfriend-bleiseri ei ole avoimesta mielestä ja toivorikkaasta aseenteesta huolimatta näyttänyt päälläni juurikaan muulta kuin naurettavalta. Toisaalta – tässä bleiserissä on jo niin paljon väärin, että sen vain täytyy toimia. Sovittamaan pitäisi päästä.

Yhdistäisin mustiin pilleihin ja valkoiseen, väljälinjaiseen t-paitaan… Kuten suurimman osan vaatteistani. Luovaa, mutta olen varma, että tämä bleiseri nyt pärjäisi ilman avustajiakin.

Acne Echo Suit Jacket, 400 €, shop.acnejeans.com

Sunnuntai = juhlapäivä. Janin mukana kotiin Tukholmasta tulivat tammikuussa Janin veljen luokse Ruotsiin alennusmyynneistä tilaamani Acnen Belville -kengät. Olivat nimittäin melko lailla halvemmat kruunuhinnoiteltuina! Hyvää kannatti odottaa.. Etenkin, kun kenkälaatikkoon oli ilmeisesti vahingossa päätynyt myös pitkään kuolaamani ja tarpeeseen tuleva Acnen napakka lompakko, kahdeksalla korttipaikalla ja kolikkotaskulla. Jan, olisithan sinä toki kotiin tyhjin käsinkin saanut tulla… Mutta KIITOSKIITOSKIITOS! En valita.

Lahjalompakko auttaa varmaan säästämään huikeasti rahaa.. Yritän nimittäin varjella sen herkkää mattapintaista nahkaa. Jos en koske rahapussiin ollenkaan, ehkä sen pinta säilyy siistinä pidempään? Toiveajattelua. Veikkaan, että sain rahapussin lahjaksi juuri siksi, että omat pennoseni eivät koskaan veny lompakon hankintaan saakka.

Kengät olivat muuten yllättävän hyvät tepasteltavat hurjasta korostaan huolimatta, ainakin sisätiloissa. Maalattu nahkapohja on kylläkin melko liukas työpaikan parketeilla.. Täytynee kääntyä suutarin puoleen ja laitattaa kenkiin kumipohjat. Ulkoilmaa rakkaat unelmakenkäni eivät tule kyllä näkemään ennen lumien sulamista – jos sittenkään. Ehkä pitäisi vain hankkia vitriini ja asetella kengät sinne pelkkien ihailtavien katseideni kulutettavaksi.

Alkuvuoden hankinnoistani pelottavan suuri osa on ollut a) mustaa ja b) Acnelta ja c) viime kauden mallistoa. Kiitos alet! No, hankintani ovat kylläkin osuneet enemmän kuin nappiin. Miksipä muuttaa menestyksen kaavaa?