inke / 09.10.2009

dead or alive

Nyt on vakavia ongelmia. Koska ikinä ei ole mitään päällepantavaa, olen päätellyt tarvitsevani muutamia vaatekappaleita ratkaisemaan kaikki ongelmani. Jep…

1. Uudet mustat farkut

Acnen Kex Smooth -farkut saattaisivat olla ratkaisu ongelmaan.. Tai sitten eivät. Pitäisi sovittaa ja nähdä, ovatko noidenkin lahkeet liian väljät parantamaan superkapeiden farkkujen puutostilani. ”Lähes-leggingsit” kun toimisivat kaikkien kenkieni kanssa, normaali lahje herrainkenkien kanssa tuntuu joskus jotenkin väärällä tavalla köpöltä.

Ainoat löytämäni tarpeeksi pillit farkut ovat jo kaapistani löytyvät Dr. Denimin imukireät, mutta korkeahkon stretch-pitoisuutensa vuoksi silti hypermukavat housut. Muuten hyvä joo, mutta ne päättivät muuttua kulahtaneen harmaiksi muistaakseni jo ensin ensimmäistä pesukertaa. Voisivat ne harmainakin vielä jotenkin toimia, mutta lisäksi vyötärönauha on irronnut housuosasta jo noin viidentoista senttimetrin matkalta. Kerran korjasin, mutta toista kertaa en taida vaivaa enää jaksaa nähdä, kun housut jo muutenkin tekevät kuolemaa. Sain sitten laatua ihan koko 50 euron ostohintaa vastaan…

2. Musta Pikku Myy -mekko

Tuntomerkit: Hihat, ehkä hieman puhvitetut. Mahdollisesti muutama nappi edessä. Napakka yläosasta, mutta muuttuu kellomaiseksi helmaa kohden. Pituus hieman polven yläpuolelle.

Siis vähän sellainen, kuin kuvassa oleva A.P.C.:n mekko – muttei oikeastaan sinne päinkään. Pellavaa.. Hrrrr. Ihana, ilmava luonnonkuitu… Joka rypistyy sillä sekunnilla, kun otat sen pois henkarilta. Tai oikeastaan jo ennen kuin saat ripustettua mekon silityslaudalta henkarille. Omistin täydellisen, mutta katsoin parhaaksi päästää sen nukkumaan ansaittua ikiunta vaatteiden hautuumaalle. Hennesin mekon hihat ja helma olivat eri matskua, joista helma päätti luopua väristään kolmen vuoden ahkeran pese-pidä-kauden jälkeen, hihojen trikoo taasen nyppyyntyi. Nypyt ärsyttivät, mutta eivät kuitenkaan niin paljon kuin niiden tilalle nukkaleikkurilla tekemäni reiät. D’oh.

3. Ohuita perusneuleita

Hameiden kanssa pidettäväksi tarvitsee jotain pitkähihaista, nyt kun talvi tulee. Jotain mustaa tai harmaata, ohutta, ehkä merinovillaa, pyöreää kaula-aukkoa, suoraa helmaa.. Tappavan tylsää ja mielipiteitä herättämätöntä – sellaista, jota ei koskaan saa hankituksi, koska tuhlasi rahansa jo johonkin mielenkiintoisempaan. Ilman tällaisia ankeuspaitoja ne hameet jäävät valitettavasti talveksi kaappiin. Harmi, kun näitä ei meinaa oikein mistään löytää.. Ostavatkohan kaupat moisia edes sisään, kun kaikissa muka-peruspaidoissa on aina jokin ylimääräinen härpäke, tasku tai nyöritys piristämässä muuten niin hyvän peruspaidan pilalle?

4. Väri ja kuosi

Tämän homman kanssa olen niin hakusessa, etten löydä edes kuvaa jolla mielitekoani teille selventäisin. Ruutumekko avasi minulle ihan uusia ovia – vaatteissa siis voi sittenkin olla enemmän kuin yhtä väriä ja ehkä vielä joku kuosikin? Haaveilen kukista. Ei graafista, ei mustavalkoista, ei hempeää, ei mummomaista. Haluan ruutumekon mallisen mekon jollain pikkusievällä kukkakuviolla, maanläheisissä väreissä. Lisäksi saatan tarvita ammattiapua, ja tällä en tarkoita pukeutumisneuvojaa.

Mistä näitä nyt sitten löytäisi? Vinkkejä otetaan vastaan. Kaikki kuvien jutuista kun ovat kuitenkin vain vähän sinne päin, paitsi farkut tuomitsen vasta soviteltuani.

inke / 07.10.2009

kuva-arvoitus

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa:

Koska kuvan tarjoamat tuhat sanaa eivät ihan riitä vielä kuvaamaan ketutukseni tasoa, taidanpas vielä kirjoittaa toiset mokomat.

Kuvassa vasemmalla siis edulliset 29 euron hintaiset Wolfordin Mat Opaque 80-sukkahousut, jotka ostin viime perjantaina Stockmannilta itkun ja hampaiden kiristyksen saattelemana, kun ajattelin sijoittaa laatuun sukkiksissakin.

Kuvassa oikealla on sitten toinen ihanista A.P.C.:n nauhakengistäni, joiden kuvassakin esiteltävä kengänsuun sisäpuoli on sormituntumalla kyllä ihan moitteeton ja sileä. Olkoonkin, että vasemmanpuoleisen kuvan perusteella kengänsuun voisi olettaa olevan ympäröity joko tarranauhalla tai sahanterällä.

No mutta, kylläpäs taas on siisti ja huoliteltu olo, kun sukkisten nilkkoja ja jalkapohjia kiertävät ihmeelliset nukkarinkulat vasta ensimmäisen käyttökerran jälkeen. Eikä rahanmenokaan ota päähän sitten laisinkaan, taidanpa käydä huomenna hamstraamassa näitä sikahintaisia laatusukkiksia kaapit täyteen, ihan siltä varalta että uskallan vielä joskus pukea hameen ja sukkisten kanssa ihan kengätkin jalkaan!

Oliko jollakulla ideaa, miten tätä nyppyyntymistä voisi välttää? Itse olen tähän mennessä kokeillut suojata sukkiksia laittamalla rumat, mustat, puuvillaiset nilkkasukat sukkisten päälle kenkien sisään. En suosittele oikeastaan kellekään, sillä keinolla saavutettavat ratkaisuvaihtoehdot ovat:

a) sukat myttyrällä kenkien sisällä ja tästä seuraavat itkupotkuraivarit tai
b) viettelevästi kengänsuusta vilkkuva harmaantuneen ja nyppyisen henkkamaukkatennissukan varsi, sellaista kivaa harkittua kontrastia ja särmää tuomassa.

Olen voimaton. Paras keksimäni ratkaisu vaatisi minulta vielä toisen 29 euron panostuksen ja itsehillintää. Jos näiden nyppyyntyneiden kokolappuun tekisi pienen merkin esimerkiksi kynsilakalla, tietäisin, että tätä paria ei käytetä ellei kengissä ole varsia. Uutta paria taas saisi käyttää vain varrettomien kenkien kanssa, ettei hankautumisjälkiä tulisi sinne, missä niitä ei peittele millään.

Jos tällä huijaamiskeinolla saavutetun huolitellun olemuksen haluaa säilyttää, tarvitsee enää vain muistaa, että varsikengissä ei sitten ole mitään asiaa paikkoihin joissa kengät joutuu mahdollisesti ottamaan pois jalasta. Sitten kun vielä pystyisi suorittamaan niinkin korkean tason elämänhallintaa, että sukkikset jalkaan vetäessään olisi tehnyt selkeän ja pitävän suunnitelman siitä, mitkä kengät aikoo kotoa lähtiessään jalkaan laittaa.

Samperi, ensi kesään asti kuljen farkuissa.

jan / 04.10.2009

ohoy!

Tässä vaate, joka herättää vahvoja kateuden tunteita Inkessä. Hän kun ei ole – ainakaan vielä – saanut omaansa ja itsekin olin jäädä ilman. Ihastelin tätä A.P.C.:n seilorineuletta kun se tuli Beamiin, mutta en kyennyt tekemään ostopäätöstä heti ja sitten olikin jo myöhäistä. Ainoa jäljellä oleva koko oli S, mutta viime perjantaina jostain oli kuitenkin ilmestynyt tangolle myös yksi M-kokoinen neule. Tällä kertaa en jäänyt miettimään.

Klassinen ja ikityylikäs perusneule, jossa on pari pientä harkittua detaljia tuomassa pientä seilorihenkeä. Ja kyllä – tarkistin pesulapun. 100% Laine / Wool. Tykkään.