päivän piristäjä

Kuvasta löytyvät tuoreimmat hankintani. Tai jos olen täysin rehellinen, niin kuvasta löytyvät pari itse tilaamani tuotetta ja lisäksi vielä yksi yllättämään päässyt päivän piristäjä. En tiedä kuka siitä on vastuussa, mutta iso kiitos lienee paikallaan End-nimisen verkkokaupan suuntaan.

Kengistä olen luultavasti jaaritellut ihan riittävästi viime aikoina ja toteanpa vaan, että nyt – pitkän odotuksen jälkeen – olen Mark McNairyn kenkien onnellinen omistaja. Ne ovat täydelliset.

Toinen tuote, jonka tilasin itse oli Nigel Cabournin tummansininen villapipo. Vihdoinkin kunnolla lämmin pipo. Korvani kiittävät! Aiemmat myssyt ovat pyörineet (ja pyörivät vieläkin) säännöllisen epäsäännöllisesti sillee trendikkäästi takaraivolla. Näin myös viime talvena, joka oli – muistaako kukaan? – sikakylmä. Just niin. Pelkään pahasti, etteivät viimetalviset pakkaskorvani ole sulaneet vieläkään ja tämä voisi olla selitys siihen, miksei muutama esiintyminen Flowssa yksinkertaisesti vaan soinut omissa korvissani, vaikka muut tykkäsivät kovasti. Eräänlainen korvieni kosto.. Vai hullu salaliittoili-Jan?

Niin ja sitten kolmantena se päivän piristäjä, eli A.P.C.:n farkkukangaskassi. Se on rahassa mitattuna parinkymmenen euron arvoinen, mutta asiakaspalvelumielessä lahjoitetun kassin arvo on kyllä huomattavasti enemmän. Uskoisin, että kaikki meistä pitävät yllätyksistä ja tämähän nyt on ihan parhaasta päästä. Toivottavasti he eivät päätä yllättää minua myös ylimääräisellä laskulla..

villaa ja viittoja, keskellä viikkoa

Aaah – syyskuun ensimmäinen päivä. Ei tarvitse enää vängätä, josko nyt on loppukesä vai alkusyksy.. Peli on selvä. Saappaat jalkaan ja villaa ylle, tytöt – se on menoa nyt!

Koin tässä askarrellessani pienimuotoisen valaistumisen: minun on saatava tuollainen valkoinen irtokaulus. Miten loistava keksintö tuo onkaan, ainakin tällaisen ihmisen mielestä jota neulepaidan alle ängetty kauluspaita kiristää ja ahdistaa. Vaikka yhdistelmä näyttäisikin hyvältä, hillityn ulkokuoren alle voi mahtua melkoinen määrä ruttuista kangasta ja yllättäen kiristäväntuntuisia saumoja. Kuvittelen, miten voisin freesata tuolla kauluksella muutaman mekon ihan uuden näköiseksi.. Ja kuinka voisin viilettää näinä syksyn päivinä pukeutuneena huoliteltuun, asustettuun neulepuseroon tukahtumatta liioiteltuihin kangaskerrosmääriin. Kuinka fantastista?! Valkoinen kaulus on uusi musta!

Le Mont St. Michel Hooded Wool Poncho, $495, lagarconne.com
A.P.C. Wool-blend Cloche Hat, 155 €, net-a-porter.com
Rachel Comey Boat Neck Top, $345, lagarconne.com
Carven Silk Crepe Collar, $135, lagarconne.com
Vena Cava Treadles Skirt, $391, lagarconne.com
Proenza Schouler Shopping Tote, $615, lagarconne.com
Vivienne Westwood Pirate Boots Black, £345, hervia.com

kumpi vs. kampi

Ruskea vai harmaa, harmaa vai ruskea?

Harmaa on takuuvarma valinta, se sopii varmemmin kaikkeen omistamaani mihin haluaisin tuonkaltaista paitaa yhdistää. Ruskea olisi ehkä mielenkiintoisempi eikä sillä olisi kaapissani vastassa mitään muuta ruskeaa kilpailemassa huomiosta. Mutta mutta – ruskea? Enhän minä pukeudu ruskeaan? Harmaaseen kyllä, usein ja mielelläni. Toisaalta.. Tuo ruskean sävy sopisi uskoakseni kivasti ainakin tummansinisen denimin kanssa ja taatusti sen voisi pukea myös mustien housujen yläosaksi. Ei siinä, harmaa pärjäisi taatusti yhtä hyvin ja olisi varmasti yhdistettävissä vielä muutamaan muuhunkin juttuun.

Uudelle villapaidalle olisi tilausta ja tarvetta, nuo nahkaiset kyynärpääpaikatkin olisivat enemmän kuin tervetulleet. Rakastan! Molemmat kelpaisivat, mutta kumpaakin en tarvitse.. Ja toisenkin tilaamista pohdiskelen taatusti vielä muutaman päivän ajan. Mitäpäs luulette: ruskea vai harmaa? Varma vai vaihtelu? Järki vai tunteet?

A.P.C. Pullover with Elbow Patches, 165 €, apc.fr