valinta suoritettu

Oikeastaan se valinta oli aika helppo – tajusin heti kysyttyäni, että ruskeahan sen täytyy olla. Valtaosa olikin kanssani samaa mieltä, mutta ymmärrän hyvin myös teitä harmaalle viitanneita. Kaunis on sekin ja ehkä myös helpompi väri yhdistellä, mutta nyt oli tilausta jollekin täysin uudelle. Kilpailijoita ei tällä kaapissani ole, mitään ruskeaan viittaavaakaan ei vaatepuolelta tainnut ennen tätä löytyä.

Uskaltauduin parin päivän jahkailun jälkeen tilaamaan paidan tiistai-iltana, ja kun toimitustavaksi paljastui pikakuriiri, naputtelin paidan toimitusosoitteeksi työpaikkani. Meinasi mennä kaffet väärään kurkkuun, kun paita odottelikin postilokerossani jo torstaina lounaalta palattuani. A.P.C. kun lupaili paidan lähtevän heiltä kohti Suomea vasta ensi viikolla..

Enkä pettynyt – paita on täydellistä, pehmoista villaa, kyynärpäät sileänsileää vuohenmokkaa. Paidan leikkaus on juuri sopiva (rento muttei säkki), väri aivan mainio ja kaula-aukko juuri sopivan suuruinen. En voisi olla tyytyväisempi. Joskohan huomenna olisi ensimmäisen käyttökerran aika?

kyllä, se on hyvä idea

No, tämä olkoon suuntaa-antava kuva. Halusin tänään pukea päälleni lempimekkoni Minimarketilta – kyllä, sen mustan villakankaisen Pikku Myy -mekon, jonka tuppaan laittamaan päälleni joka kerta, kun koen ilmassa olevan juhlahumua. Niin, kukaan muu ei muista mitä kenelläkin on kulloinkin ollut päällä, mutta itseäni jo välillä ärsyttää.. Ei tietenkään se, että mekkoa on todella käytetty jo koko hintansa edestä ja olemme vasta yhteisen matkamme alkumetreillä, vaan se, että yksi kaappini mekoista on juhlavissa tilanteissa niin ylivertainen. Se ei varsinaisesti kannusta luovuuteen pukeutumisessa – miksi edes yrittäisin, kun tämä yksi on aina vaan niin varma, toimiva ja mielestäni myös kovin imarteleva? (Kellohelma peittää cocktailpalojen ja kuohuviinin aiheuttaman akuutin pöhötyksen.)

Tunnustan, että tilasin ne silkkikaulukset, joiden perään haikailin pari päivää sitten. Ne ovat vasta matkalla Suomeen, mutta minun oli pakko saada kaulusta kaulaan jo tänään. Puin mekon alle sitten valkoisen kauluspaidan. Eihän tämä (hieman ryppyinen) puuvilla toki ole materiaalina yhtään niin kauniisti laskeutuva ja juhlava kuin se silkki tulee olemaan, mutta mielestäni kokonaisuus on erittäin toimiva. Ja koko mekon fiilis on jotenkin aivan eri! Ennen se on vaatinut seurakseen reilusti korkoa, kauluspaidan kanssa puettuna loaferit olivat ainoa oikea valinta. Halleluja, lempivaatteeni on uudestisyntynyt! Harmillista, kun hovikuvaaja lähti kahville jo pari tuntia sitten, nyt sain mahdutettua kameran ruutuun vain ne kaulukset.

Takki A.P.C.
Mekko Minimarket
Kauluspaita Comme des Garçons

(Sama asu oli muuten päälläni paidattomana versiona viime perjantaina. Ihan eri juttu!)

02/09/10

Aivan jäätävä kuva, tiedetään.. Ehdin kiskoa jo takit, mekot ja muut härpäkkeet pois ja vaihtaa lökärit päälle ennen kuin otimme hätäisesti napatut kuvat kamerasta pois. Ehkäpä tästä käsityksen saa. Paitsi että tuo mekko.. Se on lähestulkoon mahdotonta ikuistaa valokuvaan, ainakin ilman Mikko Rasilaa. Tummansinisestä täydellisyysmekosta tulee kaikissa valkokuvissa silkkaa mustaa mössöä. Uusi kamera on ostoslistalla.. Kuten myös valaisin. Tai no, valaisin on kyllä jo matkalla. Onneksi. Täällä on pimeää.

Takki ja kengät A.P.C.
Huivi Burberry
Mekko Peter Jensen