to kike or not to kike

Kappas, löysin internetin syövereistä näköjään vielä yhden A.P.C.:n kesämalliston vaatteen jota en ole ehtinyt blogin puolella esittelemään. Tässäpä se olisi: mekko, jonka kuosi on ihana, värit täydelliset, hihat kivan kesäiset, matskuna hyvä puuvilla 70% – pellava 30% -sekoite…

Kysymys: onko tuo etuosan nyöritys totaalisen Kike Elomaa, vai antaako mekon muu täydellisyys sen anteeksi? Kuvassa se ei näytä laisinkaan pahalta, mutta on sitä toisaalta ennenkin menty pelkkien kuvien perusteella tehtyjen oletusten ja tulkintojen kanssa pahemman kerran metsään. Eräskin kyseisen ranskalaismerkin tulkinta keväisestä, viattomasta puuvillapaidasta osoittautui päälle puettuna kaula-aukoltaan ns. hivenen antavammaksi kuin kaikki muut vaatteeni yhteensä. Tulipahan palautusprosessissa opittua, että A.P.C.:n korvaa tilausvaiheessa maksetut postikulut.

A.P.C. Lace-Up Dress, 145 €, apc.fr

loputtoman toivelistan jatkeena

 

 

Naureskelin maaliskuussa itselleni sekä todennäköisyydelle, että tulen löytämään itseni toukokuisesta New Yorkista seisomassa erään tutun ranskalaisputiikin kassi kädessäni. Näihin kahteen valioyksilöön törmättyäni on yhä vain todennäköisempää, että tulen kantamaan Ameriikan ihmemaasta kotiin jotain turvallista ranskalaista. Suutari pysyköön lestissään ja Inke pukeutukoon vuodesta toiseen kukikkaisiin semiretro-puuvillakolttuihinsa sekä koulupukumaisiin jakkuihinsa.

Sitä paitsi dollarin kurssi on tänä vuonna viimekeväistä huomattavasti suotuisampi – jopa ylihinnoiteltujen eurovaatteiden ostaminen saattaa loppupeleissä olla järkevää. Shoppailemalla säästäminen – pettämätöntä naisen logiikkaa!

A.P.C. Oxford Denim Blazer, $415, Gingham Cotton Dress, $280, lagarconne.com