takkien taitajat

A.P.C.:n syysmallisto näytti kokonaisuudessaan mainiolta. Siis huikeasti kevättä onnistuneemmalta, mikäli minulta kysytään… Ja kysytään tai ei, kerroinpahan silti. Nuori kapinallinen.

Erityisesti silmääni miellyttivät takit – ylläri-pylläri! Pikaisen laskutoimituksen mukaan minulla on viisi takkia kyseiseltä merkiltä. Enkä tunnusta olevani (ainakaan mitenkään erityisen – köh) maaninen A.P.C.-takkien keräilijä – tässä on vain käynyt niin, että yksi merkki hallitsee takkiasiat ylitse muiden ja muille ei juuri ole henkareita jätetty.

Syksyä en vielä halua ajatella – kunhan nyt kevääseen selvittäisiin – mutta maaliskuiset mielihaluni ovat kuvan laidoilla. Pidätän oikeuden muuttaa mielipidettäni ennen syyskuun saapumista.

A.P.C.:n syyskokoelma katseltavana style.comissa

matkalla puumaksi

Seuraa tunnustus:

Olen katsellut ylläolevaa leopardimekkoa sillä silmällä jo tovin. Joo, tämä on jo toinen… Puolustuksekseni sanottakoon, että tämä on sentään collegekangasta ja leikkaukseltaan sporttinen.. Mutta minua hieman pelottaa, mitä leopardiin retkahtamisesta mahtaa seurata.

Se todennäköisesti alkaa viattomasti collegemekosta, sitten kaksikymmentä vuotta menee ohi hujauksessa ja löydän itseni kissalauman keskeltä leopardikuvioiseen satiiniin ja velouriin kääriytyneenä. Tulevaisuuden tyylisääntönäni on todennäköisesti mitä niukempi, sitä piukempi. Kissaeläinkokonaisuuden kuorrutan muhkeilla kultakoruilla, aniliininpunaisella helmiäshuulipunalla, pullollisella Opiumia sekä kissankarvoilla.

Ei jumalauta, parasta pysyä kaukana. (Ei muuten, mutta kun olen ehdottomasti koiraihminen.)

A.P.C. Leopard-print Fleece Dress, 135 €, apc.fr