perhepotretti

Eilen oli ensimmäinen kevätpäivä! Terassikausi korkattu! (Kädet jäätyivät!)

Inke:
Pipo ja neule Samuji
Takki, huivi ja culottet COS
Kengät adidas Originals
Aurinkolasit Céline
Laukku A.P.C.

Jan:

Hattu Hansen Garments
Huivi AMI Paris
Takki Acne Studios
Housut Gramicci
Kengät Yuketen

Kaapolla.. Joku ihan oma juttu meneillään.

(kuvista kiitos Natalle!)

pac-man-bag

Laukut eivät ole herättäneet meikäläisessä lähiaikoina suurempia tunteita oikein suuntaan eikä toiseen. Helpotus sinänsä: kyllä on muoti-ihmisen elo hetkellisesti varsin kepeää, kun ei tarvitse kärvistellä tuskissaan himoiten esinettä, jota ei saa mistään eikä siihen olisi kyllä oikein varaakaan. It-laukku: been there, done that, never again (…say never).

Jonkinasteista pulssinkohoamista olen kuitenkin havainnut aina törmätessäni tähän Mansur Gavrielin pyöreään tulokkaaseen. Tui-tui, tervetuloa vaan tänne käsipuoleeni!

Mansur Gavriel Circle Bag

Muuuuuutta hei, Mansur ja Gavriel, miten tämä tällainen kassi avataan silleen lennosta?

Tunnustettakoon, että muitakaan laukkuja ei ole tullut valittua varsinaisesti käytettävyys edellä, mutta tämän yksilön kanssa saattaisi päästä pulssi kohoamaan vähän muutoinkin kuin sievän ulkonäön aiheuttamana.

Itseni osaan kyllä kuvitella kaivelemaan lompakkoa tämän syövereistä ruuhkaisen ruokakaupan jonossa. Siellä sitten kyykkyasennossa tasapainottelisin sitä puoliavonaista ja venkoilevaa (mutta siis TODELLA FASHION!) salkkuani jossain kainalon ja polven välimaastossa ja arvuuttelisin, kumpi levähtää pitkin lattiaa ensin: minä vai käsveska. (Tai miksi edes valita – molemmat saadaan varmasti kumoon kerrallakin!)

Keräilyharvinaisuuskaunotar vai tavaroita holtittomasti ympäriinsä oksenteleva Pac-Man? Taidanpa tietää vastauksen, mutta kuuntelenko? HA! No, naurat sitten, jos näet.

Mansur Gavriel Circle Bag, $1,095, openingceremony.com

throwback tuesday: ballerinat

No niin, se alkaa meikäläisenkin tyylisilmä vihdoin lämmetä tälle ballerinatrendille, jolta emme tänä keväänä välttyne.

Sinänsähän tämän pitäisi olla ihan minun juttuni: matalapohjaiset, simppelit mustat kengät. Niitähän löytyy. Mutta että ballerinat? Mitä jos on pieni trauma näiden edellisestä trendiaallosta?

Kyllähän ne tällaisina vähän jykevämpinä näyttävät toki huomattavastikin erilaisilta kuin ne edellisen rundin kapeakärkiset, avosuiset ja rusetilla koristellut klassikkoballerinat, joihin en hetkeen vielä kykene itse palaamaan. Itse kengäthän näyttävät klassiseen tyyliin yhdistettynä varmasti ajattoman tyylikkäiltä, mutta itse erosin perusballeinoistani vähän ikävämmissä merkeissä.

Nimittäin jos sinä sanot ”ballerinat”, minä muistan 2000-luvun alkupuolen ja ballerinat.

Ballerinat, farkkumini, caprimittaiset leggingsit sekä sellainen t-paita, jossa oli jotain liikaa: joko rynkytystä hihoissa, kikkailtua kaula-aukkoa tai – auta armias – yksilöllistä (Hennesin) printtiä. Mahdollisesti tähän kokonaisuuteen yhdistettiin vielä massiivinen puuvillahuivi tai leveähkö nahkavyö: toinen näyttää fiksulta heinäkuussa, toinen fiksulta jos ei ole vyötäröä. Tai siis venaas… EI, eipäs näytäkään. Mutta tätähän emme tajunneet silloin, emme muutamaankaan vuoteen. (Tai noh, minä en ainakaan.)

Tällöin ballerinat eivät olleet minulle mikään erityisen tietoinen tyylivalinta. Niiden tehtävä oli yksinkertaisesti olla neutraali pari kenkiä, jotka häiritsivät mahdollisimman vähän kaikkea sitä muuta päälle puettua.

Näin jälkikäteen ajateltuna voisin varmuuden vuoksi ja ihan jälkipolviakin ajatellen hieman rajata tuon aikakauden valokuvia. Siis että jos niistä leikkaisi kaiken muun pois ja jättäisi pelkät ballerinat, voisi millennium-minusta jäädä ihan tyylitietoinen ja elegantti kuva historiankirjoihin.

Tarkemmin ajateltuna: ballerinat, te ansaitsette uuden mahdollisuuden. Anteeksi, että jouduitte sietämään sitä kaikkea yläpuolellanne tapahtuvaa ja senkin lopulta linttaan astuttuina. Jos vielä otatte minut takaisin, lupaan hoitaa hommat tällä kertaa astetta chicimmin. 

Acne Allegra -ballerinat, 330 €, acnestudios.com