gracias x jtt: globe

Gracias tuli tutuksi noin vuosi sitten HKI-videon lämähdettyä verkkokalvoilleni. Herra ei vielä tuolla ensimaistiaisella onnistunut täysin vakuuttamaan minua suuruudestaan, vaikka biisi ja video kyllä varsin toimivia olivatkin. Seuraavan vuoden ajan olen kuitenkin seurannut herran uraa mielenkiinnolla ja saanut lukea, kuinka hänestä muun muassa povataan Suomen seuraavaa suurta vientitoivoa. Minusta ei selvästikään olisi kykyjenetsijäksi.. Korkeatasoinen ensinäkemä ei nimittäin jäänyt uran huipuksi, herrahan vain kirittää juoksussa.

Parisen kuukautta sitten törmäsin hänen toiseen videoonsa Night Shift, joka nosti omat odotukseni tuolloin vielä julkaisematonta levyä kohtaan mitä melkoisen korkealle. Levy julkaistiin 9.5., mutta meikäläisen levyostokset viivästyivät aina tähän päivään saakka. Mutta kauppareissulla oli itsestäänselvää, että tämä Stupidon listaykkönen lähtee mukaani. Muita ostamiani levyjä en ole kuunnellut kotiintuloni jälkeen.. Enkä ihan hetkeen taida niitä ehtiä tarkastamaankaan. En enää muista, mikä olisi ollut edellinen ostamani räppilevy, sillä siitä on aikaa. No, tuolla tiedolla ei oikein mitään tee, sillä tämä on taatusti sitä edellistä huimasti parempi!

Erityiskehut levyllä vierailevalle, huikeaääniselle Sara Sayedille sekä Cocoalle upeasta videotuotannosta.

spiritualized: sweet heart, sweet light.

Viittaan edelliseen puheenvuorooni ja teille ilolla ilmoitan, että Spiritualizedin uusi levy on julkaistu sekä saatavilla. Taisin jo viimeksi kertoa bändin olevan niiden minulle tärkeimpien yhtyeiden joukossa, joten laitettakoon tämä usuttava muistutus puhtaasti fanitoiminnan piikkiin. Mahtava levy, suosittelen tutustumaan vaikka bändistä ei olisi aiemmin kuullutkaan. Olette te ennenkin tällaisesta himmailusta kertoneet tykkäävänne!

nostalgiatrippi

Puolitoista viikkoa sitten kirjoitin Antero Lindgrenin loistavasta debyyttilevystä ja ihmettelin, missä ja milloin olisin voinut kuulla sitä aikaisemmin, niin tutulta se tuntui. Pyysin myös mahdollista suosittelijaa ilmiantamaan itsensä. Jo seuraavana päivänä kolahti postia issues-meiliin yhdeltä tuttavalta, josta en ollut kuullut moneen, moneen vuoteen.

Hän muisti vinkanneensa minulle Anteron musiikista Myspacen välityksellä jo vuonna 2006, enkä ollut uskoa, että siitä on vierähtänyt jo kuusi vuotta! Aikaisempi muistikuva Soundcloudin soittimesta vaihtui hetkessä Myspacen vastaavaan ja yhtäkkiä muistinkin kuunnelleeni nyt ilmestyneeltä levyltä kappaleita Cigarette Stump ja Louise (My Sweet) jo tuolloin.  Muistan myös olleeni todistamassa herran esiintymistä edesmenneessä ravintola Bellyssä. Täytynee ottaa pian uusiksi. Hiljaa hyvä tulee – mahtavaa, että nämä saatiin levyksi asti. Hienoksi levyksi.

Kiitos nostalgiatripistä, Sannaliina!