Hengissä kotona! Hetki menee aikaerosta toipumiseen, hieman pidempi tovi arkeen totutteluun. Mutta mitäpä tässä surkuttelemaan: Nykiin pääsee näköjään aina takaisin ja kaupunki täyttää kaikki odotukset pettämättä koskaan. Eikä lomailukaan varmasti olisi yhtä hauskaa, jos sitä tekisi työkseen. (Olen tosin ihan valmis tätä kokeilemaan, mikäli joku haluaa moisen mahdollisuuden minulle tarjota.)

Arkeen päätin palata pehmeästi ja harmaissa. Lennolle pukemani harvinaisen yhteensävytetty asukokonaisuus tosin valikoitui päälle lähinnä sattumalta: a) eivät puristaneet, b) olivat puhtaina. Harmoninen harmaus nyt ei sinänsä ole mikään suurehko yllätys – ihmeellisempää olisi, jos järin siniharmaasta vaatekaapistani päätyisi satunnaisotannalla päälle räikeän riemunkirjava asukokonaisuus…

Hupparin ostin viimeisenä aamuna, kun kaipasin päälleni jotain lököisää. Tässä on ilmeisesti kaava: viime vuonna ostin toiseksi viimeisenä aamuna samanlaisen hupparin tummansinisenä, arvottuani pitkään tummansinisen ja nyt hankkimani harmaan välillä. Nyt katselin hieman myös viininpunaista – katsotaan, miten ensi vuonna käy. Hupparini (no joo, nyt niitä on kaksi) harvoin tänne blogin puolelle päätyvät, vaikka moisen päälleni vetäisen lähes päivittäin jumppaan mennessäni tai kotisohvalla köllötellessäni. Harmajainen ei siis taatusti tule jäämään yhden lennon ystäväksi.

Ensin tummansininen, sitten harmaa -kaavani on näköjään toistuvaa sorttia muissakin kuin hupparihankinnoissani. Tummansinisten New Balance -lenkkareiden pariksi ostin reissulta harmaat. Löysin ne merkin oman liikkeen lastenosastolta ja pulitin niistä kokonaiset 37 euroa. Voittajafiilis! Ja ehkä myöskin hieman ryöstetty fiilis, kun maksoin niistä ensimmäisistäni noin saturaisen enemmän, mutta keskimääräinen hinta per pari tässä on nyt lähes kohdillaan.

Muut reissusta löytyneet ameriikanherkut (mm. läjäpäin tuoksukynttilöitä, minttupastilleja ja käsisaippuaa) runnoin äidiltä synttärilahjaksi saamaani Rimowan jättimatkalaukkuun. Siinä on taatusti riittävästi tilaa, neljä pyörää ja se kulkee eteenpäin lähestulkoon silkalla ajatuksen voimalla. Ero talouden muihin matkalaukkuihin on niin suuri, että yritän todennäköisesti ottaa tämän kompaktin 84-litraisen pikkuveskan joka ikiselle viikonloppuretkellekin. Sillä ei taatusti olisi mitään sitä vastaan – nyt se pötköttää tyhjillään sängyn vieressä ja kuulen, kuinka se hiljaa kitisee ja vinkuu matkakuumettaan. Parasta piilottaa se pian kaappiin, muutenhan tässä joutuu taas reissun päälle…

Reissurytkyt:
Huppari American Apparel
Mekko Tricotage
Huivi Samuji
Lenkkarit New Balance

Ylimmässä kuvassa hupparin lisäksi Janin harmaata:Reppu Yuketen
Pikkutakki Beams+