miracles do happen!

Avauduin kaljuuntuneesta silmästäni kesäkuun viimeisenä päivänä ja kerroin epätoivoissani ostaneeni taisteluaseeksi Talikan Lipocils Expert -ripsienhoitoainetta. Olin lievästi sanottuna skeptinen, mutta koska menetettävää ei enää juuri ollut, oli sama kokeilla josko tästä olisi jotain apua.

Kuurin kestoksi suositeltiin 28 päivää, minä olen varmuuden vuoksi lätrännyt Talikan kanssa tähän päivään saakka. Ja taidan muuten läträtä jatkossakin.

Okei, ripset olisivat varmaan kasvaneet takaisin itsestään, ennemmin tai myöhemmin. Jotain tämä ihmelitku ripsilleni kuitenkin teki, koska vannon ja vakuutan – ripseni ovat pidemmät kuin ennen. Niin, ja se kalju länttikin on historiaa. Ihan kreisiä, mutta en valita.

Sitä, minkä voi laskea Talikan ansioksi ja mikä taas menee ripsivärittömän kesän piikkiin lienee mahdotonta eritellä. Kai se kasvua edesauttoi kun en ollutkaan joka ilta hankaamassa pois hieman liiankin hyvin pysyviä vedenkestäviä ripsivärejä. Voi muuten olla, että olen jatkossa vähän vähemmän hysteerinen ripsivärin kanssa – ei sitä ehkä tarvitsekaan joka päivä laittaa, elämä on sujunut oikein mallikkaasti ilmankin.

Jos muistelen oikein, paketissa sanottiin että Lipocils Expertin käyttöä voi myös tuon 28 päivän tehokuurin (kahdesti päivässä, saatoin toisinaan laittaa kolmestikin…) jälkeen jatkaa levittämällä seerumia päivittäin. Olen hyvin laiska kauneudenhoitaja, mutta yritän saada itseni länttäämään tätä ripsiin ennen unia. Jos näköjään herkästi irtoilevat ripseni pysyvät tämän avulla päässä ja ovat onnistuneet kasvamaan mielestäni melko huomattavastikin, lienee pieni vaivannäkö sen väärti.

Täältä iso peukku Talikalle, minulla tämä todella toimi. Onko joku muu kokeillut?

(Mainittakoon, että tämän postauksen kuvissa minulla on ripsiväriä, edellisen postauksen kaljukuvassa ei. Ei sillä, ei minulla olisi edellistä postausta varten ollut edes ripsiä joihin ripsaria levittää..)

antitahmatassu

Taannoisten kevätjuhlien korruptiokassista löysin testattavakseni Weledan tyrnikäsivoiteen. Olin hieman skeptinen, jopa peloissani – edellinen kertani Weledan kanssa ei päättynyt kovin mairittelevasti, kun sinänsä ihana mutta valitettavan vahva ruusuntuoksu kasvovoiteessa aiheuttikin minulle järkyttävää päänsärkyä ja todella etovan olon. Noh, mikä sopii yhdelle ei välttämättä sovi kaikille. Tyrnikäsivoiteen tuoksu ei onneksi ollut samaa kaliiberia ruusuyövoiteen kanssa – hedelmäinen tai marjainen se kyllä on, mutta raikas ja melkoisen hentoinen. Sinänsä hassua – en ole aiemmin kokenut olevani hajusteherkkä ja saan ensimmäisen kohtaukseni luonnonkosmetiikasta, en synteettisistä hajusteista. Allerginenhan toki voi olla melkein mille vain.. Minä ilmeisesti lempituoksulleni, ruusulle. Höh.

En kuitenkaan tyytynyt vain haistelemaan tätä kauniin oranssia, appelsiinista voidetta vaan uskaltauduin levittämään sitä käsiinikin. Ensireaktioni oli mitähäh – kädet eivät jääneetkään tahmaisen rasvaisiksi tai lipsuvan liukkaiksi. Mietin tovin, että olipas tämäkin – rasvaton rasva. Hetken päästä välähti: tämähän taitaakin olla juuri se, jonka perään olen kitissyt vuosikausia. Käsivoide, jota voisi käyttää myös työpäivän aikana, kotona puuhaillessaan ja muulloinkin kuin ennen nukkumaanmenoa. Vihaan rasvasta märkiä käsiä, joilla ei saa otetta mistään sekä sitä tahmaa jonka näppeihinsä saa käsivoiteesta, joka on liian tuhtia imeytymään.

Minun kuivat käteni ainakin imaisevat tämän käsivoiteen silmänräpäyksessä, mikään muu rasva ei ole näihin hyvin janoisiin tassukoihin moista vauhtia koskaan sujahtanut. Ja kyllä – rasvasta on kaikesta kuivuudestaan huolimatta myös apua. En tiedä, johtuuko se siitä että voide olisi poikkeuksellisen tehokasta vai enemmänkin siitä, että tätä voi käyttää silloin kun kädet tuntuvat sitä tarvitsevan… Ei vain silloin, kun tietää ettei tarvitse koskea mihinkään pitkään aikaan. Vertailuksi mainittakoon entisen käsirasvasuosikkini olleen Erioil, joka on kyllä kevyttä ja melkoisen helposti imeytyvää. Ero on silti kuin yöllä ja päivällä!

Myös kuivakätinen äitini koukuttui tähän kertaiskusta – kiikutin toisen saamani tuubin hänelle ja hän alkoi kertatestauksen jälkeen heti järjestelmällisesti hamstraamaan rasvaa kotikaupungin ekokaupasta ja internetistä. Jos joku ei enää saa loppua kesken, täytyy kyseessä olla melkoisen hyvä tuote.

Pieni miinus metallituubista – en uskalla raahata tätä mukana käsilaukussani, moiset kun tuppaavat niin helposti reikiintymään ja tuhrimaan laukkujen vuoret. No, onpahan edes yksi tavara vähemmän raahattavana, olkapää kiittää. Niin, ja loputkin käsistäni.

Weleda Havtorn Handcreme eli kevyt tyrnikäsivoide, 50 ml tuubi n. 10 euroa, esim. lähimmältä jälleenmyyjältäsi

ohhoh

No ohhoh, halpaa ja hyvää! Sain tovi sitten postissa kotiin kynsilakan Emmin blogissa olleesta We Care Icon -kilpailusta, jossa oli nopeimmille jaossa tuotenäytteitä tuosta Sokoksen uudesta kosmetiikkasarjasta. Tunnustan, etten odottanut ihmeitä tuolta pieneltä pullonrääpäleeltä. Kerrankin on mukavaa myöntää, että väärässä olin – näissä taitaa kyllä olla hinta/laatu-suhde kohdillaan. Ohjevähittäishinta pikkuputelille on muistaakseni 6-7 euron luokkaa, suht kohtuullista. Sitä paitsi pienet kynsilakkapullot ovat kivempia kuin isot.. Jättiläispullot (kuten esim. O.P.I:t) ehtivät aina kuivahtaa tönköiksi ja huonosti levittyviksi ennen kuin ehdin pullon tyhjennyksessä edes puoleenväliin.

Ja juu, nämä We Care Iconin kynsilakat eivät sisällä formaldehydiä. En ole tosin aivan varma, miten kovasta myrkystä on oikeastaan kyse (tai millä sen puute on tässä lakassa korvattu), mutta laskettakoon sen puuttuminen plussaksi kunnes toisin todistetaan. Äitini uskoo vakaasti formaldehydin kuivattavan ja liuskoittavan kynsiään ja innostui tästä lakasta testattuaan sitä minun purtilostani. Tuo kuvan vaalea sävy on täydellinen jokapäivänlakkaan, joten sain komennon hakea sitä ja muutamaa muuta sävyä ja postittaa ne äidin käytettäviksi.

Muuten hyvä, mutta kun sitä saamaani täydellistä haaleanvaaleaa testisävyä ei ollut saatavilla ainakaan Hakaniemen Sokoksella. Muita värejä (aika räikeitä, mielestäni) oli pilvin pimein, eikä hyllykössä ollut selkeää tyhjää koloa jossa tämän neutraalin perussävyn olisi tullut sijaita. Toivottavasti se on vain hetkellisesti loppuunmyyty, kun olisihan tuo myös aika tyhmää markkinointia lähetellä näytepulloja isolla volyymillä ja sitten myydä eioota. Minulta ainakin pääsee iso poru jos tuota vaaleaa ei enää saakaan – se levittyy mielestäni nätimmin kuin edellinen suosikkini, Essien Mademoiselle. Ja niin, se on myös halvempaa, pienemmässä pakkauksessa ja saatavilla lähikaupastani.