case is closed

Tah-too! Ja tämähän olisi mielestäni jopa lähestulkoon perusteltua: matkalaukustani vakiovarusteena löytyvä pakastepussiin tiukasti solmittu ja iskuja pehmustavan villasukkamytyn sisään piilotettu normaali Byredo-parfyymipullo ei varsinaisesti täytä ”matkusta rennosti mutta tyylillä” -käsitteelle asetettuja vaatimuksia.

Pelaisin varman päälle ja ottaisin koteloksi ajattoman ja kolhuja kestävän mustan. Tuoksuksi valikoituisi varmaankin tämän hetken lempparini, Blanche. Mustavalkoisella linjalla, siis..

Byredo-matkakotelot 85-200 €, byredo.com

punien puna

Kiikuttelin lauantaina Stockan MAC-tiskille laatikon pohjalla hautomiani tyhjiä pakkauksia hyvän huulipunan toivossa. Sikäli mikäli joku ei tiennyt, kuutta tyhjää MAC-purnukkaa vastaan saa siis valita maksutta mukaansa mieleisensä huulipunan. Mielestäni aika mainio diili, etenkin kun käyttäisin MAC:in mainioita tuotteita ilman tällaisia kierrätysbonuksiakin.

Pyysin puhdasta ja pysyvää punaista. Asiantuntevalla meikkaajalla oli vastaus valmiina: sävy nimeltään Russian Red. Ja hyvä vastaus olikin, kuulkaas!

En ole väriopin taitaja enkä meikkaamisen ammattilainen, mutta sen verran ymmärrän, että kyseessä on poikkeuksellisen toimiva punaisen sävy huulipunaan. Se on puhdas, peittävä punainen, joka ei huulilla taita oranssiin eikä vinksahda viininpunaisenkaan puolelle. Se ei ole räikyvä eikä huuda huomiota, mutta ei se kyllä huomaamattakaan jää! Aiemmin punaiset huulipunat ovat jääneet pitkälti käyttämättä, koska moni sävy on tuntunut sopivan ainoastaan mustan tai valkoisen kanssa – ne ovat räikeämpinä vaatineet rauhallista taustaa toimiakseen. Tämä taasen on superpunaisuudestaan huolimatta jotenkin niin huoleton ja hieno väri, että sen kanssa uskaltaa pukea päälleen vielä väriä ja kuviotakin.

Hyvä on siis väri, mutta pysyykö se? Voi kyllä – kuin tauti! Sipaisin aamulla alle MAC:in loistavan huulipunan pohjustusvoiteen eikä punaa tarvinnut juuri tarkkailla, mitä nyt lounaan jälkeen lisäsin ohuen kerroksen, kun ylähuulen väri oli tainnut karata ruuan mukaan. Punan pinta on jännällä tavalla voidemainen, mutta matta: pysyy paikallaan, muttei kuivu koppuraksi. (Mikä siinä muuten on, että parhaat koostumukset ja pysyvyydet tuntuvat aina olevan niissä puhtaissa punaisen sävyissä niin kynsilakoissa kuin huulipunissakin?!)

Jääköhän tähän nyt sitten koukkuun, pitääkö kohta aina olla huulipunaa? No, otetaan riski – kivaa vaihtelua tämä ainakin on!

MAC Russian Red, Stockmannilta

kesämeikit

Lomalla ei tullut juuri lilaa luomeen laitettua – mökkeilijänhän pitää näyttää mökkeilijältä… Ja city-päivinäkin hieman laiskotti. Meikkaajan levätessä tosin lepäsi ihokin, joten plussat siitä.

Myös jämähtämään päässeitä ehostusrutiineja on loman jälkeen tullut muutettua, kun hommaan otti hieman etäisyyttä. Useampi purkki on saanut jatkaa lomailuaan töihinpaluuni jälkeen. Tuntuu, että saman tai jopa freesimmän lopputuloksen saa aikaan vähemmälläkin! Katsotaan, jos purtiloille niille on tarvetta taas syksymmällä, kun päivetys pakenee, kasvot kalpenevat ja väsyneempi ilme huutaa piristystä…

Niinä lomani päivinä, kun jaksoin hieman siistiytyä kauppareissuille, tartuin kahteen postipojan tuomaan purnukkaan. Hyvän olon ja mielen sivusto sekä luonnonkosmetiikan verkkokauppa Jolie nimittäin lähetti muutama viikko sitten testiin hieman luonnonkosmetiikkaa laajasta ja mielenkiintoisesta valikoimastaan.

En ole luonnonkosmetiikkaa aiemmin juuri käyttäneet muutamia yksittäisiä sattumia lukuunottamatta, mutta testiin saamieni tuotteiden perusteella uskaltaisin kyllä väittää, että jokainen näistä hoitaa hommansa siinä missä kemikaalipitoisemmat kilpailijansakin, mutta luonnonmukaisemmin ja osin jopa paremminkin.

Palataan niihin muihin testailemiini luonnonkosmetiikkatuotteisiin hieman myöhemmin ja keskitytään kesäehostukseen. Tämänaamuisesta syyssäästä huolimatta kalenterissa lukee vielä ”heinäkuu” ja vaikka päällä on villapaita, naamani saa vielä julistaa kesän ilosanomaa. Tänäkin aamuna skippasin enemmät pakkeloinnit ja pyyhkäisin kasvoille ohuen kerroksen Terre d’Ocin sävyttävää ja heleyttävää päivävoidetta. Riittää mainiosti pikafreesaukseen, kun mitään suurempaa peitettävää ei tällä hetkellä satu olemaan. Lopputulokseksi saan tällä sellaisen parannellun luonnontilan – hivenen kuultoa ja tasaisemman värin. Kelpaa.

Mutta todellinen ihme, se on tuo poskipuna! Ja erityisesti se, että Jolien Katja ja Jutta onnistuivat valitsemaan minulle elämäni parhaan poskipunasävyn, vaikkemme ole vielä edes tavanneet elävässä elämässä. Minulle on aina myyty kaikkialla pehmeää pinkkiä ja sitä olen itse sitten etsinytkin, mutta ainakin päivittyneelle kesäiholleni paras vaihtoehto onkin persikkaan päin kallellaan oleva puna. Tässäpä siis vinkkiä muillekin, jotka kokevat pinkkien punien muuttuvan iholla tunkkaiseksi kesäkuukausien varrella.. Lisäksi poskipuna levittyy hyvin, siinä on rutkasti pigmenttiä ja se myös pysyy mainiosti paikoillaan.

Pakko myöntää, että olen ollut hieman skeptinen kokeilemaan luonnonkosmetiikkabrändien meikkejä. Olen kai niin läpeensä brändätty, että hakeudun helpommin ennaltaan tuttujen merkkien hyllyille, vaikkei merkki aina olekaan osoittautunut laadun takeeksi. Nyt minulla on onneksi kaksi tuttua merkkiä lisää, joiden puoleen kääntyä. Mieluusti nimittäin ottaisin kosmetiikkani paitsi hyvälaatuisena, myös iholle ja luonnolle parempina vaihtoehtoina. Täältä peukut tuotteille ja Jolielle – ihanaa, että intonne ja kunnianhimonne tuo mukavia asioita myös meidän muiden nautittavaksi!

Terre d’Ocin sävyttävä ja heleyttävä päivävoide, 27,80 €, Zuii-kukkaisposkipuna sävyssä ”Peach”, 23,90 €, jolie.fi