Ystäväpiirissäni on vallinnut viime aikoina jonkinlainen Varusteleka-hysteria. Perjantaihin mennessä en pystynyt allekirjoittamaan saatika ymmärtämään tätä, mutta nähtyäni tämän, Varustelekasta peräisin olevan repun kaverin selässä minäkin hieman innostuin. Olen katsellut samantapaisia reppuja monelta eri valmistajalta, mutta suuret numerot hintalapuissa eivät valitettavasti ole olleet oikeastaan millään lailla perusteltavissa.
Lekan reppu on Sveitsin armeijan jäämistöä, tehty joskus 60-luvulla ja se tuntui edelleen tosi jämäkältä, joskin oli kauniisti patinoitunut. Paksut mutta silti pehmeät nahkaremmit vaikuttivat vuorostaan todella laadukkailta. Eikä tämä reppu ole kyllä hinnallakaan pilattu, vaan maksaa huikeat kaksikymmentäkaksi euroa ja viisikymmentä senttiä. Isohkosta koostaan johtuen reppu soveltuu mainiosti esim. viikonloppureissuihin, mutta saattaa olla aikamoinen musta aukko arkikäytössä. Noin 30-litraisessa laukusta saattaa olla vaikeaa pitää tavarat järjestyksessä. Kaveri oli ratkonut ongelmaa teettämällä reppuun suutarilla nahasta läppärilokeron, joten ainakin läppäri pysyy jatkossa napakasti paikallaan. Saisinkohan teetettyä mahdolliseen omaan reppuuni jotenkin myös kameralokeron?
Kiitokset vinkistä, Make!
Lukija Kanta-Hämeestä kommentoi: Tämän aamuisessa lehdessä (Aamuposti) oli pieni juttu Varustelekasta, jossa kovasti kiiteltiin trendikkäiden kaupunlaisnaisten blogien tuomaa huomiota ko. putiikillle. Tosin se vaikutti olevan kovan työn tulos: naisiin on satsattu ja naisia asiakkaiksi on siis toivottukin kovasti. Tää kommentti ei nyt varsinaisest liity tuohon kivaan reppuun, tulipahan vaan mieleen.
joooo huomattu myös, maihareita, reppuja, anyone ? dr martens pelätkää …
Tiedätkö paljonko läppärilokeron teettäminen maksoi?
Meikäläinen bongas saman bägin kyseisestä lafkasta. Ulkonäkö ja laatu vastasivat vaatimuksia, mutta haju oli varsin epämiellyttävä: varaston ummehtunut homeen haju. Dunkkasiko sinun yksilösi kuinka pahasti? Jos dunkkasi, keksitkö pirkka-niksiä hajun poistoon?
laura, maihareissa taidan pysytellä edelleen Martenseissa. There can only be one :)
vierailija, Itse en tosiaan ole saanut aikaiseksi tilata reppua vielä, on kuitenkin vahvasti harkinnassa. Kyseisen kaverin teettämän lokeron hinta taisi pyöriä nelisenkymmenen euron paikkeilla, sillä operaatiossa käytettiin melko paksua nahkaa. Lopputulos oli kuitenkin sen arvoinen.
Mitä vahvaan odööriin tulee, niin voisin kuvitella että muutama yö ulkona pakkassäässä saattaisi auttaa edes jossain määrin?
Vahva odööri yritetty taltuttaa pakkasella. Tuloksetta. Taidan kääntyä kemianteollisuuden puoleen! Jos ei muu auta, täytyy kokeilla josko se häviäisi kovassa käytössä…
Sekaannun tähän sen verran, että ennenmuinoin sai sellaista tekstiileille tarkoitettua hajunpoistajaa nimeltään Febreze. Saisikohan tuota vielä? Se toimi.
Hah juuri meni vanha roskalavalta dyykattu armeijareppu rikki ja yritin etsiskellä uutta. Varustelekan sivuiltakin katsoin mutta onnistuin jotenkin tämän mallin missaamaan! Nyt olen repun onnellinen omistaja. Kiinnikeet ja materiaalit vaikuttavat siltä etteivät hajoa vuosisadassakaan. Kiitos vinkistä!
Mä olen yrittänyt täällä hokea itselleni, että toinen Varustelekasta tilattu reppu parin kuukauden sisällä on pakosta turha, mutta ehkä nyt kuitenkin voisin tilata tuon repun, koska siitä ekasta repusta tein itselleni olkalaukun.
Itse poistin armejarepustani hajun seuraavalla tavalla. Laitoin reppuni jätesäkin pohjalle, repun päälle asetin syvän lautasen, jolle kaadoin etikkaa ja tämä jälkeen suljin jätesäkin suun tiiviisti, kuitenkin niin, että säkkiin jäi sisälle paljon ilmaa. Reilun vuorokauden verran pidin tuota säkkiä eteisen nurkassa, ennen kuin avasin sen, poistin etikka-astian ja otin repun käyttööni. Etikka-astian on siis oltava avonainen, joten kannattaa pitää huoli, ettei säkkiä tule tönineeksi ja läikyttäneeksi etikkaa repulle, tai mistä sitten sattuukaan hajua poistamaan. Oma reppuni ei tuoksunut homeelta, enemmänkin joltain oudolta kemikaalilta, mutta pahin tuoksu katosi etikkasäkissä ja loput tuoksut joko käytössä tai sitten olen vain tottunut repun hajuun. Repun seisottaminen etikkasäkissä päivän pidempään olisi saattanut viedä hajut kokonaan, itse vaan halusin repun äkkiä käyttöön. Samalla etikkaniksillä on tullut poistettua monesta muustakin laukusta ja vaatteesta pahat hajut.
Vierailjalle Martta-henkisiä neuvoja!
Homeenhaju ei lähde tekstiileistä (tai nahasta ja turkiksista) pakkasessa – se saattaa jopa pahentua kun vaate/tavara sulaessaan kostuu. Etikka sen sijaan auttaa – jos uskallat, laita reppu likoamaan veteen jossa on reilu loraus etikkaa, noin vuorokaudeksi, ja pese sitten (vaikkapa käsin), sekä kuivaa ilmavasti!
Kiitos kovasti vinkeistä Martta-henkiset neuvojat! Täytyy kokeilla vielä edellä mainittuja poppaskonsteja…
PS. Stockan herkussa oli tarjolla myös ’hajuton hajujenpoistaja’, joka siis lupaa poistavansa hajut peittämisen sijaan. Toimivuudesta en osaa sanoa…
Tulipa mieleen vielä toinenkin tehokas hajunpoistoniksi. Reppulle voisi ripotella ja hieroa kevyesti ruokasoodaa. Soodan annetaan vaikuttaa kankaalla tunti tai pari, jonka jälkeen sen voi harjata tai vaikka imuroida pois kankaasta. Tää niksi itse asiassa toimii homeenhajuun luultavasti etikkaniksiä paremmin. Mutta ruokasoodaa ja etikkakylpyä ei pidä mennä yhdistelemään, nimittäin sooda ja etikka yhdessä alkavat vaahdota. Tuolla sooda+etikka-niksillä voi sitten taas avata vaikka kevyesti tukkoisen viemärin tai poistaa kalkkitahroja kylpyhuoneen pinnoilta ;)
Kiitokset hajunpoistonikseistä! Tiedänpähän mitä tehdä, jos päätän repun tilata tai jos joku muu alkaa yllättäen haisemaan :)
Hehee Jan, heti kun lähti maanantaiaamu käyntiin reppulöydöllä mikä oli loppuunmyyty, löytyi syy osakseen täältä. Linkki varustelekaan oli vielä jossain iltalehden saitin uumenissa, ei ois uskonu et tieto on levinnyt. Noh aina ei voi voittaa!
-Jarski
Jarski, pahoitteluni :) Jäin muuten myös itse paitsi, kun jäin arpomaan tilaamisen kanssa. No, joskohan vielä kaikkien maailman armeijoiden varastot eivät olisi kolutut ja jotain samanlaista tai yhtä hienoa saataisiin Lekan valikoimiin.