Titityy! Olimme viikonloppuna Visit Swedenin reissulla Tukholmassa riemukkaan bloggaajaseurueen kanssa viihtymässä ja vilkuilemassa Ruotsin menoa.
Stellageen maailman hienoin ja täysin peittelemätöntä kateutta aiheuttava sorsahattu naurattaa edelleen, muu kuvassa näkyvä ei niinkään. Kaikki, mm. kuvassa näkyvä lempimekkoni sekä edesmenneeltä mummoltani saatu, tunnearvoltaan korvaamaton kaulakello on nimittäin hukassa. Totaalisen käsittämättömien lentosekoilujen seurauksena edellinen havainto matkalaukustani on tehty Kööpenhaminassa. Täysin loogista, kävinhän sentään melko lähellä Tanskanmaata.
Aamulla oli kieltämättä hieman orpo olo, kun kotoa ei valitettavasti löytynytkään tuplakappaleita kaikesta arkisin tarvittavasta. Hammasharjat saimme illalla R-kioskilta, kylppärin kaapista löytyivät tahnanjämät, deodorantti jota en ottanut mukaan koska epäilin sen loppuvan kesken reissun sekä elämää nähnyt hiusharja, jolla ei kyllä näin tarkemmin ajatellen olisi enää mitään syytä olla siellä kaapissa. Käsilaukussa oli kivipuuteri, kotoa löytyi vain valikoima lähinnä naamiaiskäyttöön suunniteltuja luomivärejä sekä talvenkalpealle iholle totaalisen sopimattoman värinen räikeä poskipuna, jota en kuitenkaan olisi voinut käyttää kun ei ollut sivellintä.
Ilman meikkiä oleminen ei ole ongelma, mutta jos mieliala on alhaalla ja vointi kehnohko sekä väsynyt, pieni ehostus olisi saattanut tehdä terää. Hiustenkuivaaja oli onneksi jätetty kotiin, mutta tänä aamuna se päätti toistaiseksi selvittämättömästä syystä sammahtaa (tai kuolla) puolen minuutin föönäämisen jälkeen. Luonnollisesti laukusta löytyivät myös ehdottomina luottovaatteinani pitämäni kaappini yksilöt, olinhan suunnannut matkaan tyylitietoisten kaunotarten ja komistusten seurassa.
Voi sun juukeli sentäs. Nyt jurppii. Pitäkää peukkuja, minä taidan vetäytyä loppuillaksi muistelemaan maailmaa kiertäviä tavaroitani ja listaamaan ylös kotoa nyt puuttuvia välttämättömyyksiä ja lempiasioitani.
mutta kuka sorsan hännän nostaa, ellei… eiku, kenen käsi on pyrstössä kiinni?
Mikon. Jotenkin kovin sopivaa :D
Hmm, Inkeliini, tässä on positiivistakin, jos sulla on vakuutukset kunnossa. Muutama vuosi sitten lennolla rapakon taakse laukkuni jäi Eurooppaan seuraten perässäni vasta parin päivän viiveellä. Koska mulla oli merten takana ”tärkeitä” työtapaamsia (no oikeasti oli!), ”jouduin” ostamaan ihka uuden Chanelin meikkiarsenaalin (jet lagin piiskaamilla kasvoilla ei small talk irtoa), Marc J:n ballerinat (en voinut tietenkään mennä tapaamiseen tennareissa, joissa olin matkustanut) ja muutamia muita edustavia hepeniä (oli kesä). Eli ehkä hätä ei olekaan tämän näköinen? Mun mielestä olis fair enough, että hommaisit ainakin uudet meikit, niitä kun ei useimmilla (ainakaan mulla) kuitenkaan ole kuin yhdet kappaleet, toisin kuin useimpia vaatekappaleita (vaikka tänäänkään aamulla mulla ei ollut YHTÄÄN mitään päälle pantavaa!). Think about it!
Marie, onneksi sait käännettyä vastoinkäymiset voitoksi! Pitää selvitellä asiaa – vakuutusyhtiöni sivut ovat luonnollisesti alhaalla juuri nyt, papereista ei löytynyt tarkempia ehtoja. Blue1 kuittaa sivuillaan asian seuraavasti: ”Matkakohteessa tekemäsi kohtuulliset välttämättömyyshankinnat korvaamme alkuperäisiä kuitteja vastaan.” Veikkaan, että siellä vedotaan siihen että olen kotona enkä tästä johtuen järin suuressa pulassa – lienee parasta etten ryntää megaostoksille ainakaan ennen korvausasian perinpohjaista varmistamista. Mutta joo, munkin mielestä olisi ihan fair enough saada uusia meikkituotteita – mä olisin ihan tosi tyytyväinen jo uuteen ripsiväriin ja poskipunaan. Sisu ei anna periksi mennä ostamaan ainakaan sitä ripsaria – just putsasin viikonloppuna Tukholman Kiehl’sin ripsareista, niitä on laukku pullollaan! (Köh, tai siis kolme – se vanha ja kaksi uutta. No mutta kuitenkin.)
Mutta kiitos symppaamisesta, perhana kun tästäkin jää käteen silkkaa harmia ja mielipahaa eikä yksiäkään Marcin baltsuja!
Hei teidän pitää vaan muistaa ”Let’s do!” -mentaliteetti! Kai sun marakassit sentään kulki käsipakaasissa?
Marakassitkin jäivät Viking Linelle, kun
katsoin aiheuttaneenikun minun katsottiin aiheuttaneen niillä jo tarpeeksi vahinkoa herätettyäni Rasila-Harasekin residenssin väkivaltaisesti lauantaiaamuna :(Oeh, toivottavasti saat matkalaukkusi takaisin. Blue1:n kanssa oli samanlainen sähläys viime syksynä Lontoossa, jossa sisareni sai matkalaukkunsa vasta viimeisenä päivänä. Matkavakuutus korvasi mukisematta kaikki esitetyt kuitit – tosin olimme siis kohteessa emmekä kotona. Nykyään otan itse aina suurimman mahdollisen matkatavaravakuutuksen, ja ne ”rakkaimpani” pakkaan käsimatkatavaroihin :) Toivomme parasta!
Jee, sain laukkuni takaisin! Sain ihanan, iloisen puhelinsoiton aamulla puoli kahdeksan aikaan, laukku tuli töihin joskus yhdeksän ja kymmenen välillä. Oi onnea, oi autuutta! Illalla taidan istua typertynyt hymy kasvoillani silitellen lempivaatteitani ja hellitellen kaipaamiani ”ihmisen näköiseksi” -tuotteita ja laitteita. Tätä jälleennäkemisen riemua!
Mutta varmaa on se, että jatkossa pyrin laittamaan aamuisin tarvittavat pakolliset vehkeet käsimatkatavaroihin ja yritän jättää kotiin edes jonkinlaisen selviytymisarsenaalin vastaisen varalle. Lisäksi matkalaukussani tulee lukemaan kyljessä kissankokoisin kirjaimin INKEN.
[…] Tukholman reissulla oli kaikenlaista puuhaa ja ohjelmaa, liikaa ei todellakaan ehtinyt laakereilla lepäilemään. Tai […]
[…] Viikko sitten tähän aikaan olimme Tukholmassa ja tiukasta aikataulusta huolimatta onnistuimme löytämään rakosen jo pakolliseksi perinteeksi muodostuneelle Welcome-vierailulle. Joistain asioista ei vaan kannata tinkiä, eikä varsinkaan jos kyseessä on yksi Euroopan parhaista vaatekaupoista ja käynnissä ovat edelleen alennusmyynnit, vieläpä puoleen hintaan -vaiheessa. Lienee sanomattakin selvää, ettemme poistuneet liikkeestä tyhjin käsin. Siinä välissä kun minä pengoin semihysteerisenä heidän kauluspaitavalikoimaansa, onnistui Inke löytämään minulle pari solmiota. Molemmat ruudullisia ja upeita! Vasemmalla näkyvä sininen tekele on valmistettu sataprosenttisesta kashmirista ja tulee Our Legacylta, kun taas oikealla näkyvä on Engineered Garmentsin, hieman ronskimpi ja paksukankaisempi. Kiitos näistä kuuluu ehdottomasti Eagle Eye -Inkelle, joka onnistuu aina löytämään Welcomesta juuri ne mukaan tarttuvat jutut. […]