Tämä tunteenpurkaukseni on osoitettu Sinulle, rakas Itellan palvelusuunnittelija. Ymmärrän, että olet ajatellut asiassa minun – asiakkaasi – parasta, mutta voi, kunpa et olisi ollut palvelunparannuspäissäsi ihan näin huomaavainen.
Tiedätkin jo, että tykkään tilailla päivittäiskosmetiikkani internetistä. Koska nykyään hammastahna ja käsisaippua ovat suurin piirtein ainoat paikallisesta tavaratalostani hankkimani kosmetiikkatuotteet, niitä nimelläni varustettuja pikkupaketteja kulkee kauttanne joskus jopa useampia kuukaudessa.
Ajatus siitä, että kuljetatte alle parin kilon pikkuboksit mukavan postinkantajan mukana suoraan kotiovelleni on todella kaunis ja mieltä lämmittävä. Toistaiseksi elämä on kuitenkin kohdellut minua hyvin, taantumasta ja vaikeista ajoista huolimatta olen saanut edelleen käydä töissä jokaisena arkipäivänä ja vieläpä toimistoaikaan.
Vaikka olenkin töistäni kiitollinen, ikävä velvollisuuteni näyttäytyä toimistolla aamukahdeksan ja iltakuudentoista välisenä aikana valitettavasti rajoittaa mahdollisuuksiani olla kotona vastaanottamassa pakettiani ovikelloa kilauttavalta, ystävälliseltä postipojalta. Olisin toki mieluusti tavoitettavissanne jakeluaikaan ja mahdollistaisin palveluketjunne saumattoman sujuvuuden, mutta tällöin minulla ei valitettavasti enää olisi resursseja tilailla niitä tuotteita joita yritätte kovasti kotiovelleni kantaa.
Tässähän ei sinänsä ole mitään ylitsepääsemätöntä ongelmaa, posti sijaitsee naapurikorttelissa ja voisin ihan itsekin ilman suurempaa vaivannäköä noutaa sieltä ne odottamani purkit ja purnukat pakettikorttia vastaan vaikka kauppareissulla. Kuvion nykytilan kannaltani harmilliseksi tekee kuitenkin se, että postipoika käy kotiovellani paketin kanssa maanantaiaamuna kello 11.15, jolloin olen toimeentuloni edellyttämien ansaitsemistoimenpiteiden vuoksi estynyt pakettia vastaanottamaan. Jakeluyrityksen epäonnistuttua hän toimittaakin kovasti odotetut ehostustuotteet yöpymään kulmapostini sijasta mystiseen keskusvarastoon.
Yömajastaan pakettini siirtyy kulmapostiini odottelemaan allekirjoittaneen töistäpääsyä hyvissä ajoin – sieltähän sen saisi tiistaiaamuna jo kello 9.30 alkaen, ellei joutuisi elantonsa hankkimisen vuoksi lähtemään aamubussilla naapuripitäjään jo kello 7.15. No, onneksi toistaiseksi olette halunneet palvella asiakkaitanne perusteellisesti myös kulmapostissani ja pidätte ovenne auki iltakahdeksaan, lämpimät kiitokset siitä.
Erityisesti minua ihmetyttää se, että jättämässänne jakeluyritysilmoituksessanne toteatte ettette saaneet jätettyä ”kirjettä”, koska se ei mahtunut postiluukustani. Tähän väliin haluaisin mitä kohteliaimmin todeta että NO SHIT, SHERLOCK, toivottavasti ette kovin kauan yrittäneet tunkea sitä 15 senttimetriä korkeaa kirjeeksi nimittelemäänne laatikkoa siitä viiden sentin korkuisesta postiluukustani sisään. Postipoikakin varmaan mielellään raahasi tämän jo alkujaan tuhoontuomitun jakeluyrityksen kohdetta selkä vääränä ympäri Kalliota kahdeksantuntisen työpäivänsä ajan.
Haluaisinkin kysyä sinulta, rakas Itellan palvelusuunnittelija: Mitä minä voisin osaltani tehdä, jotta kaunis ajatuksenne kotiintoimituksesta ei kääntyisi itseään vastaan ja siirtäisi pakettini päätymistä omistajalleen yhdellä tai parhaimmillaan useammalla vuorokaudella? Kuten varmaan sieltä rekistereistäsi näet, monestihan kotijakelua on yritetty suorittaa juuri perjantaiaamuna, jolloin loota odottelee noutajaansa postikonttorissa vasta maanantaina.
Mitäpä jos:
1) Ottaisin rälläkän kauniiseen käteen ja laajentaisin postiluukkuani vastaamaan teidän kokokäsitystänne oven kautta jaeltavasta paketista?
2) Jättäisin kotiovelleni teille mukaan otettavaksi viivaimen, johon olen merkinnyt postiluukkuni tämänhetkiset mittasuhteet – voisitte jo toimistolla tarkistaa mahtuuko paketti luukusta sisään ja tehdä johtopäätökset jo ennen kotiovelleni saapumista?
3) Lopettaisitte olemasta noin ystävällisiä ja asiakaslähtöisiä, toimisitte niin kuin vanha kunnon valtion virasto ettekä kuten voittoa tavoitteleva asiakaslähtöinen tulosyksikkö ja kantaisitte suoraan postini mukana sen lapun, jossa kerrotte paketin odottavan allekirjoittanutta konttorillanne ja päästäisitte tällaisen tännekaikkimulleheti-sukupolven kiittämättömän tekeleen yön yli odottamisen riipivästä piinasta. Haluaisin pois tällaisen hyvän palvelun piiristä, jossa jakeluyritykset hedelmällisen toimistotyöni vuoksi epäonnistuvat lähes sataprosenttisesti ja siirtävät toimituspäivää myöhemmäksi.
Kysymys kuuluu, josko jossain on joku osoite johon voisin ilmoittaa olevani kiittämätön ruoja ja kieltäytyväni tästä palveluksi kutsutusta viritelmästä, joka tuntuu ampuvan itseään jalkaan päivä toisensa jälkeen?
oi, ymmärrän turhautumisesi. mä tilaan nykyään yllä eritellyistä syistä kaiken millä ei ole saumaa mahtua postiluukusta sisään suoraan duuniin, jossa vielä toimistosihteeri kantaa ne mun pöydälle. perrrfect, shall i say. onko ihan mahdotonta, että säkin muuttaisit jakeluosoitteen työosoitteeksi?
No, ei periaatteessa mahdotonta mutta duuniini kannetaan postia ilmeisesti sen verran moneen paikkaan että pakettien häviämisprosentti kasvaisi aika valtavasti jos vaihtaisin osoitteen. Kuriirit saavat kyllä roudata tavarat tänne töihin, niistä kun jää joku jälki systeemiin :)
Heh heh! Minusta parasta tässä pakettipalvelussa on se, että vaikka olisit kotona postinjakeluaikaan, niin laiskat postipojat eivät jaksa raahautua kotiovellesi tarjoamaan pakettia postilaatikolta vaan jättävät suosiolla postilaatikkoon lapun, että ette ole ollut paikalla (lieko niillä edes koko pakettia mukana). Kotiäitinä tuli todistettua tämä pari kertaa. Nauratti lukea postilaatikosta lappua, että ette olleet kotona, vaikka kotona oltiin koko päivä kuumeisten lasten kanssa ja ovikellokin oli ihan kunnossa, mutta eipä postipoikaa näkynyt ja ovikello soinut. Kerran yritin huitoa postiauton perään, kun olin yhtä aikaa postipojan kanssa laatikoilla ja oli jättänyt mulle tuon kupongin vieressä seisoessani. Että tällaista palvelua se sitten todellisuudessa on.
MUAHAHAHAHHAHA!!! NIIN totta. Ei mitään lisättävää.
*REPS*!:DD Kaikki myötätunto ja sympatiani sinne!:)
Hahahaa, my thoughts excactly! Ja lisäykseksi, mä tilaan nykyään nettikaupasta sen käsisaippuankin. Ja vitsi kun just se hammastahna olisi ainut mikä mahtuisi tuosta postiluukusta sisään.. :)
Kiitos sympatioistanne, tulivat tarpeeseen. Ja Piksi, ei oo todellista – masentavaa kuulla, että ne eivät oikeasti edes aina kanna sitä pakettia oven taakse vaan tuovat pelkän viivyttelylapun :D
Paketin sain kuin sainkin tänään, siitä myöhemmin viikolla :)
:D. Juurikin näin!
Lisää tuohon vielä koira, joka saa paskahalvauksen joka kerta kun ovikelloa soitetaan (tai koitetaan tunkea jotain jättimäistä luukusta). Voiskohan sen opettaa avaamaan oven?
Jos paketin lähettäjä käyttää jotakin kuriipalvelua, joka nykyään on Suomessa tehnyt sopimuksen Itellan kanssa, niin oma jpostipoikahan ei ekaa jakoyritystä tee. Sen tekee Itellan Keltainen Kuljetus : http://www.itella.fi/palvelutjatuotteet/kuljetuspalvelut/kotimaa/keltainenkuljetus14.html .
Ja tuosta johtuu se, että eka jakeluyritys on raapustettu kynällä siihen muovitaskussa olevaan lappuseen, ja postissa paketti vasta seuraavana päivänä.
Sitten ne ihan normaaleina kirjeinä tulevat paketit, jotka eivät mahdu luukusta. Mä olen sopinut omanposteljoonimme kanssa, että ei edes yritä niitä toimittaa, vaan sujauttaa suoraan sen noutoläpyskän luukusta. Postimies on eri tyytyväinen ja minä saan pakettini postista haettua samana päivänä.
Kesällä kun oli lomittaja duunissa, niin muutama ”hit and run” noutoläpyskä tippui luukusta =D. Oli normipostiljoonimme unohtanut infota lomittajaansa.
Katriina: Jeps, kuriirikuvio tuttu ja sen ymmärrän mutta nuo samperin maksikirjeet jurppivat. Kiva kuulla, että ainakin teoriassa pystyisi sopimaan että mitään turhia noutoja ei edes yritetä. Taidanpa lopettaa tämän intterweb-nillityksen ja tehdä tästä sisuuntuneena asialle jotain.
Leena: Jos saat koiran oppimaan oven avaamisen, laitahan kuvia tulemaan (olettaen, että tämän taidon kehittymisen jälkeen enää koiraa näet) :D
LOISTAVA kirjoitus – osui siihen kuuluisaan naulankantaan!
Itse olen ratkaissut ongelman sillä, että tilaan kaiken nykyään duunipaikan osoitteeseen. Näin: a) Olen taatusti avaamassa oven, jos posteljooni kelloa soittaa, b). posti, jonne paketti toimitetaan, jollei jostain syystä K U K A A N ole toimistolla paikalla, on kulman takana, ja olen taatusti postiaukioloaikana sen lähistöllä.
Tiinankaan ratkaisu ei täällä paljon jeesaa – jos mun pakettia ei kukaan ota vastaan, se toimitetaan jonnekin Vantaan takametsän postikonttoriin. Sieltähän haet ilman autoa reippain mielin työpäivän päätteeksi :D
Saan säännöllisin väliajoin suurikokoisia kirjeitä, jotka eivät yleensä mahdu postiluukusta. Mun postipoika/tyttöpä on niin fiksu, että jättää sen kirjeen _oven eteen_ porraskäytävään, johon kuka tahansa saattaa tepastella avoimesta ulko-ovesta ja korjata kirjeen parempaan talteen. Olen ottanut postiini yhteyttä asiasta, mutta tuloksetta.
Kerro, jos saat oman asiasi järjestykseen. Ehkäpä siitä rohkaistuneena jaksan jälleen soittaa postiin. Huoh.
[…] vaikutteille altis. Tilasin testipaketin Bare Mineralsin mineraalimeikeistä feelunique.comista, menetin hermoni Itellaan, mutta vihdoin sain kuin sainkin myös hypetetyt mineraalit […]
(ps. Tämä siis vastaus sittemmin kirjoittajan pyynnöstä poistettuun kommenttiin.)
Thihii, ehkäpä joku siellä käy tämän lukemassa ja tuohtumassa…
No, todettakoon tähän väliin myös se, että olen myös oikein kiitollinen siitä, että lehti tulee joka aamu luukusta sisään ja kotiin tullessa lattialla odottelee posti, olkoonkin sitten vain laskuja… Hyvin homma muuten toimii, mutta tämän pikku jutun kanssa vähän tökkii. En usko, että Itellakaan näkee tässä kuviossa kauheasti järkeä – miksi tarjota palvelua, joka epäonnistuessaan hidastaa toimitusta reilusti, varsinkin kun voisi olettaa että tämä epäonnistuu lähes aina. Olettaen, että ehdoton valtaosa palvelun kohderyhmästä ei pysty päivystämään kotosalla pakettinsa saapumista, suurin osa on kuitenkin työssäkäyvää kansaa.
Kaikki kunnia siis ruohonjuuritason raatajille, vikahan ei ole heissä vaan siinä kuuluisassa systeemissä…