Margaret Howell sai minut pauloihinsa välittömästi, kun törmäsin merkin vaatteisiin ensimmäistä kertaa kuluneena keväänä. Kevään mallisto ei nähtävästi ollut mikään onnenkantamoinen tai vahingossa onnistunut kokeilu klassisen minimalismin maailmassa, vaan syksyn sato jatkaa samaa, silmiähivelevän kaunista, simppeliä linjaa. Onneksi. Kauluspaitoja, villaa, herrainhousuja, harmaata, polvipituisia helmoja, hillittyä asustamista. Ja matalia nauhakenkiä! Tunnen nämä asiat omikseni.
Howell luottaa duffelin ja trenssitakkien pelastavaan voimaan kesät talvet. Beige duffelikin on kieltämättä erittäin kaunis, mutta suurin mielenkiintoni kohdistuu noihin vakosamettichinoksiin. Mah-ta-vat.
Mallistokuvien stailauksesta inspiroituneena yritän taatusti tukkia kauluspaitaa jokaisen neulepuseroni alle, annan helman roikkua rennosti hameen päällä.. Sekä yritän edes yhtenä aamuna ymmärtää, että esimerkiksi
kaunis neule yhdenvärisenä + hienot housut toisenvärisinä + pelkistetyt, matalat kengät = asu,
eikä siihen tarvitse väkisin tunkea enää mitään lisää.
Fiilikset eivät ole keväästä muuttuneet: Howell, pue minut. Myös talveen.
Samoin, nämä ovat ehdottomasti minun juttujani. Tykkään kovin.
Aitoon ei taida olla rahaa mutta COS on minusta ihan hiukan semmonen köyhän naisen Howell….ihan hiukan ainakin;-)
Violet, oikeassa olet COSin suhteen – niissä on usein samaa henkeä. Hauskaa muuten kun mainitsit COSin, seikkailin tänään hyvän tovin heidän sivuillaan kaivaakseni esiin niitä hyviä juttuja joita muissa blogeissa olen nähnyt.. Mutta sitten mulla ns. hajosi naama heidän uskomattoman kamaliin ja käyttökelvottomiin verkkosivuihinsa ja päätin luovuttaa :D Lopettaisivat sen COSin panttaamisen ja pistäisivät yhden pystyyn edes Tukholmaan! Helsingin COSista en tohdi edes haaveilla…
JC:lle oli tullu nyt lähes samanlaisia sammari-chinoksia, beigeinä ja mustina. miesten osastolle tosin, mut istui hyvin myös omaan pyllyyni. 49 egee, ei ny mitää howell laatua, mutta ihan pätevän oloiset : D shoppailulakko? (lakot on tehty rikottaviksi)
Vakosamettihousut ovat ikuista rakkautta. Se alkoi vakosamettihaalareista peruskoulun ensimmäisellä luokalla; ne olivat suklaanruskeat ja niin ihanat. Luokkakuvassa mulla on myös äidin surauttama punavalkea raitacollege!
Sieltä ne juontaa, kaukaa. Olen käyttänyt vakosammareita siitä asti, ja raitapaitoja. Mutta vakosammarit uupuvat; edelliset ovat turhan leveälahkeista mallia. Tarttis löytää uudet rakkaat.
Ai että Tukholmassa ei ole????Olen luullut. Ihme juttu.
Täällä Brysselissä on kaksi ja Haagissakin oli. Ihme juttu kuten sanottu.
Siellä on joskus oikein kivaa. Aika valitettavan paljon myös sellaista ”ihan hiukan parempaa kuin henkassa mutta periaatteessa ihan samaa”.
Mutta ne sivut…ne on kauheet. Tai siis kun ei toimi.
nata, aijaijaijai! No, lakko pitäköön ja ehkä sammareita on saatavilla vielä joulukuussa… (Lue: Jan huomaisi, jos kaappiini ilmestyisi pari samettihousuja. En onnistuisi väittämään niiden olevan ”jotkut vanhat vaan”, jäisin kiinni samantien :D)
Vimps, mulla oli yläasteella Carharttin aivan ihanat (öh, ainakin mun mielestä) suoralahkeiset sinapinväriset vakosamettihousut. Carharttilla ei vielä silloin ollut erikseen kaupan miesten ja naisten mallistoa – housuista ostettiin vain tarpeeksi pieni koko, joka sekin kyllä oli enemmän tai vähemmän baggy. Käytin housuni kirjaimellisesti puhki – niiden oli aika siirtyä vihreämmille laitumille kun samettipinta kului haaroista täysin pois. Ehkäpä pian olisi aika uusille sammareille.. Joiden ei välttämättä tarvitsisi roikkua haaroista, ainakaan niin paljoa kuin edeltäjiensä. Lupaan, etten yhdistäisi niitä tällä kierroksella tummansiniseen collegepaitaan, jonka edessä lukee isolla kirjailulla paidan merkki :D (Mulla oli Carhartt, parhaalla kaverilla Fila.)
violet, ei ole! Ihan ihme juttu, kun kyseessä on kuitenkin Henkan sisarputiikki. Mutta juu, jos eivät saa putiikkia Tukholmaan niin laittaisivat sivunsa vähemmän artsyiksi mutta toimiviksi ja pystyttäisivät kylkeen vielä nettikaupan. Se olisi mielestäni varsin maittavaa.. :)
[…] sitä samaahan tämä pitkälti on kuin viime syksynä ja sitä edeltäneenä keväänä: beigeä, valkoista, harmaata ja mustaa. Ja ah, miten ihanaa […]