”Mutku ne on niin mukavat jalassa ja kätevät roskienvientireissuilla/puutarhahommissa/mökillä/purjehtimassa/kauppareissuilla kun ne voi niinku vaan vetäistä jalkaan helposti, niinku.”
Pardon my French, mutta helevetin rumat ne silti ovat. Luulin, että ”patentilla suojatusta, antistaattisesta ja itsestäändesinfioituvasta” muovin ja styroksin sekoitteesta tehdyt jalkasämpylät olisivat olleet riittävän kamalia jo ihan itsessään, mutta eiköhän niistäkin jonkun pitänyt mennä inspiroitumaan.. Nahkaversiot ovat aivan yhtä jäätävän näköiset eivätkä edes tarjoa niitä hyviä puolia, joilla Crocseja aina puolustellaan. Miksi, oi miksi?
Marsèll Goccia Leather Slip-ons, 355 €, farfetch.com
Tunnustan liikkuvani kesäisin vaaleansiniset crocsit jalassa. Tosin mulla on mielestäni oikein pätevä syy kulkea niissä, koska vasen jalkapöytäni on harvinaisen leveä. Ilmeisesti osaan kantaa kumikenkäni jotenkin harvinaisen hienosti, koska eräs crocseja yli kaiken vihaava tyyppi kerran kadulla totesi, että ”ei hel***ti, noi kengät näyttää sun jalassa ihan KIVOILTA!” :D Myönnän kuitenkin, ettei crocsit mikään kaunistus ole, ja itse käytän niitä lähinnä kauppareissuilla ja jalkojen ollessa väsyneet tai kipeät. Päähäni ei kuitenkaan mahdu, miten joku voi käyttää kumisämpylöitä jalkineina mm. häissä. Ja siis kyllä, olen nähnyt, kuinka Turun tuomiokirkkoon on mennyt ihmisiä, joilla on siistit juhlapuvut, mutta jalassa crocsit.
Noi nahkakengät näyttää niin rumilta, että miten kukaan järkevä ihminen haluaa pukea noi jalkaansa, varsinkin kun tuo pohjakin näyttää ikävän ohuelta ja kovalta. Taitaa olla eka kerta, kun näen jotain, mikä näyttää joka katselukerralla _rumemmalta_ kuin edellisellä katselulla.
Lotu, saat synninpäästön! Olen itsekin siivonnut äitini mustat Crocsit jalassa – helpot ja kevyethän ne olivat… Mutta paikkansa kaikelle, eikö niin. :)
Mutta nuo nahkaversiot ne vasta jäätävät ovatkin. En näe syytä käyttää kenkiä, jotka ovat rumat eivätkä edes tarjoa esikuviensa hyviä puolia :D
hyi helvata, yhdyn puheeseenne. pesen silmäni saippualla muttei se kuva mihinkään katoa.
hahaha, vuoden naurut! Voi kamala.