Tätä eilisen kuvissa vilahtanutta Acnen hieman pörröistä neulepaitamekkoa en kyennyt vastustamaan keskiviikkoisella Beamin vierailulla. Muutakin ihanaa olisi ollut tarjolla ja kieltämättä minulta jo ne Wham-neulemekot löytyvät… Mutta tällaiset vaatteet koen niin omikseni ja helppokäyttöisiksi, että päätin tarvitsevani vielä yhden. Sitä paitsi, tämä on fiilikseltään hyvin erilainen – neule on pehmoisen pörröinen ja hieman läpikuultava harvemman neuloksensa vuoksi.

Täysin sama paita kuin Acnen sivuilta löytyvä versio tämä ei kuitenkaan taida olla. Kauhuissani katsoin äsken tuotetietoja sivuilta ja mietin, olenko todella unohtanut tsekata pesulapun. No, enpä ollut – sivuilla materiaalilistauksessa lukee 47% mohairia, 50% akryyliä, 3% villaa, omassa paidassani koostumuksena on 60% polyamidia, 30% ”kid mohairia” ja 10% villaa. Parempi näin. Onhan polyamidikin toki tekokuitu, mutta akryyliä kamalampaa materiaalia en ole vielä kohdannut. Sitä karttelen kuin ruttoa, sillä päällä akryyli tuntuu hengittämättömältä, hiostavalta muovipussilta ja materiaalina se ei todellakaan ikäänny arvokkaasti vaan lähinnä irvokkaasti.

Vinkit jakoon: litistyneet mohairneuleethan saa eloon laittamalla ne muovipussiin ja sitten pakastimeen. Kylmä piristää pörrön taas pystyyn! Kevyt harjaaminen vaateharjalla taas erottaa hankauksesta yhteenkietoutuneet pitkät villakuidut ja freesaa paidan uuteen eloon.

Nyt alkavat olla syysneuleet kunnossa (niin, kaikki pitkiä ja mustia..), vielä pitäisi saada hankittua uudet mustat farkut, napakahko musta polvimittainen hame sekä muutama freesi t-paita, pitkiä ja lyhythihaisia. Ai niin, ja ohut pyöreäkaula-aukkoinen rento neulepaita kaikkien hameiden kaveriksi. Hyvät farkut ja täydellisen hameen olen valitettavasti jo löytänyt… Palkkapäivää odotellessa.