matkalla puumaksi

Seuraa tunnustus:

Olen katsellut ylläolevaa leopardimekkoa sillä silmällä jo tovin. Joo, tämä on jo toinen… Puolustuksekseni sanottakoon, että tämä on sentään collegekangasta ja leikkaukseltaan sporttinen.. Mutta minua hieman pelottaa, mitä leopardiin retkahtamisesta mahtaa seurata.

Se todennäköisesti alkaa viattomasti collegemekosta, sitten kaksikymmentä vuotta menee ohi hujauksessa ja löydän itseni kissalauman keskeltä leopardikuvioiseen satiiniin ja velouriin kääriytyneenä. Tulevaisuuden tyylisääntönäni on todennäköisesti mitä niukempi, sitä piukempi. Kissaeläinkokonaisuuden kuorrutan muhkeilla kultakoruilla, aniliininpunaisella helmiäshuulipunalla, pullollisella Opiumia sekä kissankarvoilla.

Ei jumalauta, parasta pysyä kaukana. (Ei muuten, mutta kun olen ehdottomasti koiraihminen.)

A.P.C. Leopard-print Fleece Dress, 135 €, apc.fr

Kommentoi

  1. Go for it! Minäkin oon retkahtanut jo aikaa sitten, vaikkakaan en juuri kyseiseen mekkoon.

  2. Ei Inke, ei pari pantterin pilkkua sentään Hefnerin Leenaksi muuta, siis näin iäkkäänäkään :))
    Tuo mekko on niin kiva, rohkeasti vaan, kissanainen kehiin.

  3. M83! Meinasin moikata inkeä kun näytti niin tutulta, onneks tajusin viime hetkellä että täällähän mä oon teijät nähny!

  4. Eihän tuo nyt kovin paha ole, tietenkin jos sen yhdistää vaikka leokuosisiin velourlegginseihin niin ehkä sitten… (:

    Olin syksyllä Malene Birgerin alennusmyyntien takia todella lähellä ensimmäisen leopardivaatteeni hankkimista olkaimettoman, vihreäsävyisen mekon muodossa. Sovittelin sitä tohkeissani kotona melko tuoreen permanentin kanssa. Mies sanoi että näytän Anita Hirvoselta, mekko lävähti paketiin ja takaisin Tanskaan samana päivänä. Harmittaa kyllä vieläkin…

  5. No okei okei! Ehkä mä annan leopardin vain viedä mennessään… On se collegeen printattuna huo-mat-ta-vas-ti freesimpi kuosi kuin imukireään ja molemmista päistä liian lyhyeen satiiniin :D

    Ja Anne, mä en vieläkään pääse yli sun Acnen leopardimokkasiineista… Jos ikinä, ikinä, ikinä jossain mielenhäiriössä päätät niistä luopua, niin tiedät kelle soittaa! Ei oo kyllä varmaan minkään ostamatta jättäminen ikinä kaduttanut näin paljoa.

    Anneli, voi ei :D Mä jotenkin osaan kuvitella sen pettymyksen tunteen kun itse on fiiliksissä ja toinen dumaa täysin… No, pakko ei toki ole toisen mielipidettä kuunnella, mutta tiedän kyllä tasan tarkkaan, että käyttämättä jää, jos ei ole itsekään ihan satavarma ja korvissa kaikuu toisen tuomitseva kommentti :) Kiva toki saada toisinaan myös ihan rehellistä palautetta eikä sitä ”ihanokeita”!

    heidi, no oisit moikannu! :) Mahtava keikka, eikö ollutkin?

  6. Keikka oli todellakin mahtava! Ps. Sun New Balancet oli upeet ;)

  7. […] vielä tovi aiheesta eläinkuosit. Nämä internetviidakossa vastaan tallustelleet kuvat olivat nimittäin mitä parhainta terapiaa […]