Useamman muotilehden syysnumerot ja puoli internetiä inspiskriisissä läpi selanneena kävi selväksi, että poolokaulus on puskenut itsensä takaisin trendien aallonharjalle.

Ja yllättävää kyllä – olen tähän valmis!

Edellisen kerran käytin pooloja hieman reilut kymmenen vuotta sitten. Tuolloin olin opiskelija ja omistin neljä puuvilla-stretch -sekotteista poolopaitaa: jatkuvassa käytössä olleen mustan ja valkoisen, vaihtelua tarjonneen tummanruskean sekä täysin selittämättömän, onneksi myöskin vähäiselle käytölle jääneen hernekeitonvihreän. Pooloihin muistan yhdistelleeni mm. suuria korvakoruja, muhkeita villakaulahuiveja (Mulberry/Burberry, anyone?), lantiovyötäröisiä bootcut-farkkuja sekä vyötärölle hirtettyjä leveitä, nahkaisia punosvöitä. Jjjjuuh.

Muita poolon edellisen kulta-ajan legendoja pyytäisin vielä pitäytymään hittivuosikymmenellään – ihan jokaista muistoa ei ole aika vielä kullannut.*)

Vasemmalta oikealle:
Acne Studios Corvette Mer Turtleneck, 260 €, acnestudios.com
& Other Stories Turtleneck Sweater, 45 €, stories.com
Rick Owens Men’s Cashmere Moody Turtleneck, $2016, totokaelo.com

(*: Muistinkin juuri, kuinka niiden poolon kanssa puettujen lantiovyötäröisten bootcut-farkkujen lahkeet piti aina tunkea saappaisiin, joista kamalimmat ostin halpakenkäketjun kaikkein kämäisimmästä alekorista hetkellisesti paremman rahoissaan olleen kaverini tätä tärkeää tarkoitusta varten lainaamalla kaksikymppisellä. Ne olivat supermuovista tekonahkaa, matalat, tylppäkärkiset, jollain käsittämättömällä, sporttisella tavalla tarranauhasomisteiset ja… Tattadadaa: valkoiset. 2000-luvun alku, sinä se olit julmaa aikaa.)