Tiedetään, tiedetään – ketään ei kiinnosta kiirettään ruikutteleva ja laiminlyöntejään anteeksianeleva bloggaaja. Mutta sallikaa tämä itkuvirsi nyt tämän yhden kerran ja vaikka ihan silkasta säälistä vaan, niin saataisiin minulle hieman kaipaamaani mielenrauhaa.
Ei sitä nimittäin heti uskoisi, miten paljon yhet häät voivat aikatauluja ja arkirutiineja sotkea. Ihan kivalla tavalla, tosin, mutta jossain sen hopun on kai näyttävä ja nyt on arpa sitten osunut harmillisesti blogin kohdalle. Tämä toki minua ja meitä surettaa, mutta luotamme siihen, että te olette anteeksiantavampaa sakkia kuin mitä järjestämättömiin juhliin pakotetut ystävät ja sukulaiset olisivat.
Ehkä sitten laittelemme jotain hääraporttia hyvitykseksi juhlien jälkeen: saatte sitten ihmetellä, miten niin simppeli toteutus sai pidettyä ne niin kiireisenä. (Jälkiviisaana totean myös, että olisi ehkä pitänyt peruuttaa se Netflix-tilauskin heti alkukesästä.)
Vajaat kaksi viikkoa ja sit se on siinä! Huh hei.