Tästäpä pehmeä alku uuteen viikkoon. Ilon kautta!
maanantaimusaa
Vuosi: 2013
paras motivaattori
Pahoitteluni hiljaiselosta myös omalta osaltani. Kun Inke vietti viikon työmatkalla, niin minä vietin sen jackrusselinterrierin omistautuvana yh-isänä. Mahtavaa puuhaa, mutta kyllä Kaapossa riittää tekemistä kahdellekin… Yhdeltä ihmiseltä ei löydy tarpeeksi raajoja kaikkien niiden pallojen heittelyyn ja järsittävien luiden kiinnipitelyyn.
Koiralenkkien välissä ehdin onneksi ulkoiluttamaan itseänikin. Ja voi, kuinka rakastan sitä tunnetta, kun voi lähteä juoksemaan shortseissa ja t-paidassa vielä iltakahdeksaltakin! Viikon saldo oli 34 kilometriä – aikamoinen suoritus, jos otetaan huomioon, että Boostieni ensimmäistä satasta tahkosin kasaan lähes pari kuukautta. Kyllä tuo asfaltilla juokseminen valon ja lämmön siivittämänä vain on huomattavasti mielekkäämpää puuhaa kuin jäisen ja pimeän Töölönlahden ympäri jolkottaminen parta huurussa.
Onkohan seuraava satanen täynnä vielä tämän kuun puolella?
[Lukijan huomioon saatettakoon: Kengät saatu testikäyttöön Adidakselta, mielipide kirjoittajan vilpitön.]
kesälemppari
Huhuu, onko siellä enää ketään langoilla? Pahoittelut hiljaiselosta: työ lennätti minut viikoksi Delhiin ja piti otteessaan niin kovin, ettei aikaa bloggaamiselle tai edes blogin ajattelemiselle valitettavasti liiennyt. Nyt möllöttelen kotosalla reissusta ryytyneenä ja kokemaani kulttuurishokkia pohdiskellen, mutta ei kai se auta kuin yrittää palata päiväjärjestykseen, muutamaa kokemusta rikkaampana.
Reissuvarusteita ja Intian hurjille helteille soveltuvia vaatteita kaupungilta haeskellessani piipahdin COS:iin. Riemusta kiljuen ja tavoilleni uskollisena kiikutin kassalle tämän varsin kesäisen tummansinisen pitkähihaisen bomber-jakun. No, ainakin se on sataprosenttista silkkiä ja henkäyksenkevyt.. Mutta parhaimmillaan se taitaa kuitenkin olla alle neljänkymmenen asteen keleillä.
Kevät se taisi saapua Helsinkiin kun käänsin sille hetkeksi selkäni, lämpömittarin mukaan tulkitsisin tämän sunnuntain jo kesäpäiväksi.
Menetinkö juuri yhden vuodenajan? Toissaviikolla kuljin vielä villakangastakissa, mutta nythän tuolla ei taida enää takkia oikein tarvitakaan? Siis täh.
Talven kanssa tulen jotenkin toimeen, kevättä ja syksyä rakastan. Kesä on kyllä muuten ihana, mutta meikä ei yksinkertaisesti handlaa toppeja ja shortseja. Minä tykkään villasta ja hihoista! Armoa!
Onneksi tuli mennäviikolla sentään harjoiteltua liikojen vaatteiden käyttämistä hellesäillä… Jos pystyy olemaan kymmenen minuuttia neljässäkymmenessä asteessa mustissa farkuissa, selviää Suomen kesästäkin takuulla ilman hihattomia minimekkoja. Levollisin mielin kesäkauteen, siis.
Semi-pilottitakki-bleiseri, 125 €, cosstores.com