telkkumoi!

Telkku-moi!
Jokunen viikko sitten meiliboksiin kilahti niin kreisi ehdotus, että pakko oli miettimättä suostua, vaikka jännitys valtasi vatsanpohjan jo viestiä lukiessa. Pyysivät meitä stailaamaan Ylen Puoli seitsemän -ohjelman miesjuontaja Mikko Kekäläisen, show kun viettää maaliskuussa muotiviikkoa!

Viikon aikana Mikko saa kantaakseen kolme erilaista lookia, joista vastaavat meikäläisten lisäksi White Trash Disease -blogin Nata sekä elämässään enemmänkin stailaamaan kerennyt super-Silver. Saimme kunnian päättää kolmepäiväisen stailauskisan ja ottaa vastuullemme viimeisen vuoron, joten meidän näkemyksemme Mikon kesälookista näkee Ylen ykkösen Puoli seitsemän -ohjelmassa torstaina 14.3. kello… No, sen voi ehkä päätellä.

Välittömästi ohjelman jälkeen alkaakin sitten vuorokauden kestävä äänestys, jonka sitten kyllä huomaatte alkaneen viimeistään siitä, kun ikkunoidenne taakse ilmaantuu sekä ruusu hampaidensa välissä serenadeja laulelevia romeoita että panssaroitujen lasien takaa liikkeitänne tarkkailevia mafiosoja. Ei kun siis.. No, me muistutamme – ihanaahan tuo olisi jos näkemästänne tykkäisitte ja sen äänen jaksaisitte käydä klikkaamassa, joko meille tai arvon kilpakumppaneillemme.

Mutta niin, torstaina 14.3. tapahtuu! Koska tämä jännitys loppuu! Jaiks!

Ensimmäiset hölinät nähtävillä Yle Areenassa: Puoli seitsemän blogiesittelyt – issues

joliella kylästelemässä, osa 1

Ehdinkin jo kertoa käyneeni meikattavana luonnonkosmetiikkaan erikoistuneessa Joliessa Uudenmaankadulla. Jolien Katja loihti meikäläiselle erään perjantain päätteeksi varsin raikkaan ja kuulaan meikin – luonnonkosmetiikkatuotteilla, tottakai!

Suhteeni meikkaamiseen on mitä melkoisen jännä. Rakastan metsästää sitä parhainta purkkia, kokeilen kaikki kulttituotteet. Minulle on tärkeää, että meikkipussista löytyy sekä valinnanvaraa että hyvät välineet.

Kaiken tämän kilpavarustelun jälkeen keskityn sitten meikkaamaan mahdollisimman huomaamattomasti. Arkeen kevyt pohja, juhlaan hieman peittävämpi. Kulmageeli, poskipuna, ripsiväri, valmis.

Jos oikein hurjaksi heittäydyn, laitan lisäksi huulipunaa… Mutta tätäkin villitystä on kestänyt enintään vuoden päivät – ja sittenkin sitä punaa on käytetty enintään kerran viikossa.

Mutta nytpäs tiedän yhden toimivan tavan lisää, jolla saan tehtyä meikkiin halutessani hieman ekstraa, mutta pidettyä kokonaisuuden vielä itseni näköisenä.

Viime vuosina en ole liiemmin luomiväreillä leikkinyt, ne kun ovat tuntuneet olevan se helpoin keino keikauttaa meikki kauas siitä tavoittelemastani rennosta ja raikkaasta lopputulemasta. Ilmeisesti kuitenkin olen tuominnut yhden tuoteryhmän parin epäonnistuneen kokeilun perusteella: oikeilla väreillä ja hennoilla otteilla sai näköjään ihmeitä aikaan. Hiekkainen ja kevyesti kimmeltävä luomivärihän nimenomaan tuo meikkiin sitä kaipaamaani kuulautta!

Meikkituolissa istuskellessani seurasin parhaani mukaan ammattilaisen työskentelyä ja yritin painaa mieleeni peilin kautta näkemiäni pro-kikkoja ja -otteita. Nyt on sitten enää meikäläisessä vika, jollei lookin kopiointi kotioloissa onnistu: oppien ja neuvojen lisäksi läksin kotiin mukanani Jolien neitojen mukaani pakkaama pussukallinen meikkiin käytettyjä luonnonkosmetiikkatuotteita.

Harmittaa, etten saanut otettua enempää yksityiskohtaisempia julkaisukelpoisia kuvia meikistä: kuvamateriaalista päätellen meikäläisellä sattui tuona perjantaina olemaan melkoinen ”peura ajovaloissa” -päivä. Hah!

Meikkipohjaan Katja käytti kovasti kiitoksia kerännyttä Terre d’Ocin BB-voidetta, jonka minäkin ilolla allekirjoitan varsin toimivaksi tuotteeksi. Vaalein sävy passaa meikälle mainiosti ja lopputulema kasvoilla on heleä ja kuulas. Peittävyyttä BB-voiteesta löytyy tarpeeksi, vaikka tämä sinne kevyimpien testaamieni joukkoon asettuukin.

Mikään luonnonkosmetiikan asiantuntija en (vielä!) ole, mutta olen ymmärtänyt meikkipohjien olevan niitä haastavimpia luomuna toteutettavia. Tämä pesisi kyllä ominaisuuksillaan monta kemiallisempaa kilpailijaansakin!

Hehkuttamani heleä luomiväri on Zuiin ”Chestnut”, silmien ulkokulmiin sävyä laitettiin mainiosti häivytettävissä olevasta Terre d’Ocin mustasta meikkikynästä. Luonnonkosmetiikkaposkipunien upeista pigmenttipitoisuuksista minut vakuutti kesällä kokeilemani Zuiin superpersikkainen ”Peach, talvenkalpealle iholleni toimii paremmin hieman hennompi, korallinen Terre d’Ocin ”Corail Goto.

Huulille valikoitui Zuiin ”Coral Red”, joka pysyi paikallaan kiitettävästi eikä kuivahtanut tuntien kuluessa vahamaiseksi jänkiksi kuten kovin moni muu pysyvämpi puna.

Lähinnä normikosmetiikan parissa puuhastelleen tyypin arvio luonnonkosmetiikkameikeistä? Hienosti toimivat. En minä huomannut näissä testailemissani tuotteissa mitään eroa ns. normikosmetiikkaan – en ainakaan negatiivisessa mielessä!

Pohjattoman tuntuisesta paperipussukasta putkahti yllämainittujen meikkituotteiden lisäksi muutamia hoitotuotteita, joista lisää tuota pikaa.

Ja mikäli siellä jollakulla heräsi jo kysymys, mitä tämä luonnonkosmetiikka oikeastaan on, miten se eroaa normikosmetiikasta ja miksi sellaisesta kannattaisi kiinnostua, ehdottaisin jatko-osaa odotellessa lukaisemaan tämän Jolien sivuilta löytyvän ja varsin kattavan tietopaketin!

(Kaikki tuotteet saatu testattavaksi Jolielta.)

lontoon paras nyt myös verkossa

Trunk ClothiersTrunk ClothiersTrunk ClothiersRuotsalaisen Mats Klingbergin vuonna 2010 perustama Trunk Clothiers on reilun parivuotisen historiansa aikana kivunnut selkeäksi ykkösekseni Lontoon vaatekaupoista.

Vaikka puoti on pieni, on sinne onnistuttu kasaamaan todella vaikuttava valikoima, joka koostuu ajankohtaisista italialista, amerikkalaisista ja japanilaisista merkeistä. Alden, Aspesi, Barena, Boglioli, Engineered Garments, Gitman Vintage, Incotex, Mackintosh, Nanamica – lista on aika vakuuttava, eikös vain? Ja tokihan puodista löytyy myös hatunnosto omistajan kotiseutujen suuntaan: länsinaapurin Our Legacy.

Vaikka Lontoo kiva kaupunki onkin, ei siellä ihan jatkuvasti tule kuitenkaan rampattua. Puotiin pääsee tätä nykyä onneksi myös kotisohvalta ihan yhdellä klikillä – kas näin. Vielä kun saisi jostain sopivan etikkaisia fish and chipsejä yhtä iisisti…