so last season

Muutama viikko sitten pallottelin Jennan kanssa meilitse erästä meikäläisellä Costumeen työn alla ollutta juttua. Siinä jutustellessa tulin muistaneeksi aiheeseen löyhästi liittyneet, parin kevään takaiset Pradan superhitiksi muodostuneet sekokengät. Löysin itseni kahlaamasta eBaytä kenkien toivossa heti meilin lähetettyäni.

En nyt oikein tiedä, tulinko viimein järkiini vai menetinkö ne viimeisetkin järjen rippeet. Keväällä 2011 muun muotiväen tavoin kuolasin näitä tuhatta kenkää yhdisteleviä tekeleitä, mutta jätin homman haaveen tasolle, koska arvelin niiden jäävän yhden sesongin tyyriiksi hömpötykseksi.

Sitten pari vuotta myöhemmin tajusin yllättäen niiden olevan juuri sitä, mitä kevääseeni kaipasin. Kevääseen 2013.

Prada Wing-Tip Platform Espadrille Oxfords

Menneiden vuosien muotia. Myöhästyneet it-kengät. Passé, passé, passé.

Mutta kovasti ovat kengät meikäläisen näköiset, ehkäpä vielä enemmän kuin mitä ne olisivat olleet silloin, kun olivat supersuositut ja ajankohtaiset. Koskaan ei ole tuntunut näin hyvältä olla ajastaan jäljessä, kun on kuitenkin kiinni hetkessä.

syö juo new york

Tässäpäs päivitystä ravintolavinkkeihimme muutaman viikon takaiselta New Yorkin retkeltä! Aikaa ei tuhottomasti ollut ja uusien paikkojen koluamisen ohella oli pakko päästä vanhoihin suosikkipaikkoihinkin.. No, jatketaanpas taas seuraavalla kerralla.

Reissuun lähtijöitä kiinnostanevat myös Nykin ravintolavinkit edellisvuosilta: 2012, 2011, 2010.

Il Buco

Il Bucon viinikellari
Il Buco
, 47 Bond Street (NoHo)

Ensimmäisenä iltana illastimme Adidaksen Boost-lanseeraukseen saapuneen Pohjoismaiden edustajiston kanssa italialaisravintola Il Bucon tunnelmallisessa viinikellarissa. Ruokaa kannettiin pöytään runsain mitoin, annokset tuntuivat olevan toinen toistaan parempia. Viinikellari taitaa olla varattu vain yksityistilaisuuksiin, mutta yläkertakin näytti rennon viihtyisältä – eiköhän loistava ruoka maistu sielläkin!


Reseptien jakaminen tuntuu hieman riskaabelilta, kun ystäväpiiristä löytyy yksi jos toinenkin keittiökuningatar. Il Bucon alkupalojen joukossa tarjoiltu lehtikaalicaesar oli kaikessa yksinkertaisuudessaan kuitenkin niin järjettömän herkullista, että samaa täytyi yrittää tehdä kotona. Onnistui – ja vieläpä sen verran hyvin, että tätä on tullut tehtyä jo kolmesti.

Lehtikaalicaesar

puntti superterveellistä lehtikaalia

kastike:
3 anjovisfileetä
2 kananmunan keltuaista
1 valkosipulin kynsi
1 1/2 dl oliiviöljyä
n. 2 rkl sitruunamehua
1 tl worcestershirekastiketta
hyppysellinen suolaa
hieman mustapippuria myllystä

parmesania
vaaleaa leipää krutongeiksi

Pese lehtikaali ja revi lehdet irti lehtiruodista.

Hienonna anjovikset haarukalla kulhon pohjalla. Lisää keltuaiset ja sekoita. Vatkaa oliiviöljy mukaan hissukseen, ihaile kun soosisi sakeutuu. Lisää loput listassa luetellut kastikkeen ainesosat ja sekoita.

Sekoita soosi salaattiin. Veistele parmesanista lastuja vaikkapa perunankuorimisveitsellä. Pilko vaaleaa leipää kuutioiksi ja paistele öljyssä pannulla palaset sopivan rapsakoiksi. Salaatti sooseineen lautaselle, parmesanlastut ja kuutiot päälle, ehkäpä vielä hieman mustapippuria kaiken kruunuksi – valmista on. Lisukkeita halajava nakelkoon salaattinsa päälle caesarsalaatin kanssa yleensä tarjoiltavia asioita, kuten esimerkiksi kanaa tai rapuja.

Blue Smoke
Blue Smoke
Blue Smoke
, 16 E 27th St (Flatiron District)

Lauantaiaamuna treffasimme kavereita oikeiden ameriikanherkkujen äärellä. Omat lihansa savustava barbeque-ravintola Blue Smoke oli kaikkea muuta kuin aiemmat NYC-ravintolakokemuksemme, mutta ehdottomasti visiitin arvoinen paikka. Huojuvia torneja herkullisia ribsejä, grillikanaa vaahterasiirapilla ja vohveleilla.. No, vain Amerikassa! BBQ-soosia saattaa tosin vielä tänäkin päivänä löytyä suupielistä…

Emporio
Emporio
, 231 Mott St (Nolita)

Surullinen kuva ei anna paikasta sitä kuvaa, minkä se ansaitsisi.. Mutta paikka oli niin järjettömän hyvä, että siitä on pakko kertoa paremman kuvamateriaalin puutteessakin! Pienestä baarista lähtee käytävä, joka johdattaa keittiön ja kiviuunin ohitse ruokasaliin. Lasikattoinen sali on täynnä pitkiä ja pienempiä pöytiä, puheensorinaa sekä tuhansia tuikkuja.

Ruokalistasta sanoisimme sen verran, että tilaa mitä tahansa, kunhan se on pizzaa. Jep, maailman paras pizza on löytynyt, kunnes toisin todistetaan!

The Butcher's Daughter
Butcher's Daughter
The Butcher’s Daughter
, 19 Kenmare St (Nolita)

Terveellisemmästä tarjonnasta sai tällä retkellä vastata Nolitan uutukainen The Butcher’s Daughter, ikiaikainen aamiaislempparimme Earth Matters kun oli harmiksemme joutunut sulkemaan ovensa. Tuorepuristettuja mehuja, smoothieita, freesiä pikkupurtavaa sekä vegaanista raakaruokaakin tarjoava kaunis paikka on juuri sitä, mitä kaipaat, jos olet edellisenä päivänä vaikkapa sattunut ahtamaan kitaasi friteerattua kanaa siirapilla. New York, tuo vastakohtien kaupunki…

Ja kun reseptien makuun päästiin, tässäpä tulkintamme tuosta kuvan leivästä:

Curry-avokadoleipäset (yksi kahden leivän annos)

pari siivua tummaa paahtoleipää

1 kypsä avokado
1 pieni sipuli
1-2 tl keltaista currytahnaa
korianterinsiemeniä (ok, alkuperäisessä taisi olla sinapinsiemeniä, mutta pieni luovistelu sallittakoon)

oliiviöljyä
suolaa
sitruunalohkoja

Pilko sipuli ja kuullota sitä öljyssä pannulla. Lisää currytahna. Kuori ja muussaa avokado tohjoksi. Sekoita avokado curry-sipulitahnaan, lorauta joukkoon hieman oliiviöljyä sekä hippunen suolaa.

Paahda leivät ja levitä päälle avokadotahnaa. Ripottele päälle hieman korianterinsiemeniä ja purista leiville sitruunamehua juuri ennen ruokailua.

Jälleen ehdimme käydä noin kolmessa ravintolassa joka päivä, mutta nälkä jäi. Näinköhän maltamme odottaa ensi kevääseen seuraavan reissun kanssa?