Matkalla kampaajalle tuijottelin puhelimestani kavereiden Instagram-päivityksiä ja altistuin Chicling-Hannan polkkatukkakuville. Hetkeä myöhemmin havahduin tuijottelemasta itseäni kampaamon peilistä viitta harteilla ja näin suuni liikkuvan, muodostavan sanoja ”vaihtelu” ja ”polkkamitta”.
Sitten olikin yllättäen lattia täynnä tukkaa. Ja naama täynnä hymyä.
Paras veto hetkeen! Joskus kannattaa vain olla vaikutteille altis ja sanoa, mitä sylki suuhun tuo. Kiitos inspis-Hanna, kiitos kampaaja-Anna.
nätti! nää tällaset vaikutteet on vaarallisia, alkaa tekee mieli polkkatukkaa, mutta oon just päässyt sen inhottavan kasvatusvaiheen yli :)
Näyttää ihanalta! Sopii sulle ja sun tyyliin varmasti täydellisesti, jes! Just kun oma hiustenkasvatusprosessi on päässyt melkein hartioihin asti, on kyllä vähän vaarallista ihailla polkkatukkaa. Mut hyvältä näyttää :)