synttäritunnelmat

Ajattelin, etten tänä vuonna erityisemmin juhlistaisi vanhenemistani. Päivä sattui maanantaille eikä täyty edes tasalukuja.

Mitäpä vielä, kanssani on juhlittu jo torstaista saakka. Kaikista kauniista sanoista ja muistamisista herkistyneenä innostuin tallentamaan viime päivien tunnelmat tännekin. Ovatpahan sitten helposti käsillä, kun kaipaan piristystä heikompaan hetkeen. Katsotaanpas:

Tapahtumantäyteinen viikonvaihde starttasi jo torstai-iltana ikilempparistani Raflasta, jossa nautiskelin Hannan kutsumana useampia annoksia parsaa – lempiruokaani.

Perjantaina lempiturkulaiseni toi tulevan juhlapäivän kunniaksi kukkia sekä lempileivoksiani ja lähti kanssani Stellalle tapaamaan ystäviä sekä rullaamaan pöydän täyteen vietnamilaisia rullia. (Niiden hienoutta en useista yrityksistäkään huolimattakaan vielä ymmärrä, mutta annan niille mieluusti vielä muutamia mahdollisuuksia.)

Lauantaiaamuna yritimme tutustua Kallion uusiin ravintolatulokkaisiin. Good Life Coffeen pöydät olivat harmiksemme jo täyttyneet meitä aamuvirkummasta väestä, AlppiTorin keittiö taasen olisi tarjoillut ruokaa vasta tunnin päästä. Siltaseen, siis. Tunnin Kallio-hortoilun jälkeen aamuinen haave kahvista ja croissantista vaihtui kasvaneen nälän siivittämänä hampurilaisbrunssiin. Lempiruokaani, ei voi valittaa.

Syntymäpäiväillallinen nautittiin jo lauantaina synttäripäivälle osuneen työmatkan vuoksi. Lahjalaseissa Ateljé Finneen – on muuten eräs lempiravintoloistani.

Sunnuntaina menin Maxilliin Fashion-kirppikselle. Sunnuntaitunnelmat kiteyvät mainiosti tähän lähikuvaan Mikon paljettihupparista, joka löysi tiensä kirpparilta uuteen, palvovaan kotiin. Ai niin, sielläkin söin, ainakin kahteen otteeseen. Muun muassa lempibrownieitani.

Macaronsien kanssa toimitetut liljat – lempikukkia, tietty – pitivät minua jännityksessä, sillä yksikään nuppu ei vielä perjantaina ollut auennut enkä tiennyt, mitä väriä odottaa. Synttäripäivän aamuna minua tervehti kaksi keltaista liljaa.

Töissä punastelin työkavereiden laulaessa onnittelulaulua. Punan laskeuduttua söin hieman liian suuren palan synttärisacheria. Lempikakkua tämä tällainen, joka kokoaa kaikki hyvät työtyypit yhden pöydän ääreen ihan vain niitä näitä höpöttelemään.

Eilen minäkin viimein ymmärsin kevään koittaneen. Aamulla kaivoin kaapista ensimmäistä kertaa jalkaani nämä broguet, jotka eräs ihana lukija minut neuvoi itselleni noutamaan. Taitavat olla kevään lempikengät.

Illalla sudin sormenpäihini Lumenen postittamaa herkkää vaaleanpunaista sävyä nimeltään Auringon lämpö ja nautin jääkaappiin unohtuneen kuohuviinipullon pohjalta löytyneen lasillisen kuplivaa. Lempijuomaani, tietty.

Kaiken tämän onnen sekä ylitsevuotavan hehkutuksen jälkeen voinen vain todeta, että olipas vain hyvä päivä olla minä, mä ja meitsi. Tänäänkin.

caped crusader

Ensimmäisen kelpo kevätpäivän kunniaksi esittelyyn laitetaan viitta. Yhdistäisin valkoiseen kauluspaitaan, farkkuihin, edelliskesän nähneisiin Converseihin sekä dramaattisiin aurinkolaseihin.

Nyt olisi muutenkin viittaa vaativa fiilis.. Muutaman päivän blogihiljaisuus nimittäin selittyy sillä, että olen lukenut lempiblogejani torstaista saakka livenä. Jostain syystä näitä tyyppejä ei koskaan näe ilman, että pöydät notkuisivat herkullisesta ruuasta ja kuohuvasta juomasta. Ruo-kaa. En muista, koska viimeksi olisin syönyt näin hyvin näin monena perättäisenä päivänä.

Viitta on siis valinta, joka tehdään paitsi tyylisyistä, myös pakon edessä – nyt kyllä täytyy myöntää, että hieman farkun nappi jo kiristää. Mutta en valita, tuon porukan ja noiden safkojen vuoksi olen valmis viittojen viitoittamalle tielle. Kiitos, kaverit. Pois en vaihtaisi.

Le Bac by United Bamboo Hooded Zip Cape, $276, lagarconne.com

aviorikos

Sain Janilta synttärilahjaksi aviorikoksen. Itsepähän toivoin ja ”hienovaraisesti” viikkojen ajan vihjailin…

Ok, pehmennetään vähän. Kyseessä siis Thierry Lasryn aurinkolasit mallia ”Adultery”, suomeksi aviorikos. Isä, voit laskea haulikon alas.

Thierry Lasryä Suomessa myy Beam