Tovi sitten blogin tuhannes postaus näki päivänvalon. Kiitokseksi loistavasta seurastanne matkan varrella kehittelimme teille Suomen ja maailman parhaan levykaupan Stupidon kanssa pienen kilpailun.
Kisan säännöt ja speksit:
Jätä tämän postauksen kommenttiboksiin keskiviikkoon 20.4. klo 18.00 mennessä vinkki perusteluineen:
Mitä meidän pitäisi mielestäsi kuunnella?
Ehkäpä haluaisit esitellä meille lempibändisi? Onkohan maailmankaikkeuden kovin biisi mennyt meiltä jotenkin mystisesti ohi? Pitäisiköhän meidän kaivaa joku klassikkolevy naftaliinista? Mitä kannattaisi kuunnella lenkkipolulla?
Samaan syssyyn saa toki kirjoittaa muunkinlaisia vinkkejä ja palautetta, sehän olisi kauhean kivaa se.
Arvovaltainen Mielivaltainen raati vetäytyy pääsiäispyhiksi lueskelemaan ja kuuntelemaan vinkkejänne. Kisan voi voittaa joko loistavalla biisisuosituksella tai vaikkapa parhaalla aivopesuyrityksellä.
Määräaikaan jätettyjen vinkkien keskuudesta valitsemme täysin fiilispohjalta kolme voittajaa, joista jokainen saa 50 € lahjakortin Stupidoon. Palkintolahjakortilla on suotavaa ostaa pari tulevaa lempilevyä esimerkiksi Stupidon asiantuntevien ja muutenkin loistavien myyjien suosituksesta.
Kilpailun voittajat ja voittoon johtaneet vinkit julkistetaan blogin puolella sunnuntaina 24.4. Muistathan jättää sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään kommenttiboksissa, ne näkyvät vain meille.
Inspiraatiota voi käydä hakemassa ja ostoslistaa voiton varalle rustaamassa osoitteessa www.stupido.fi tai liikkeessä osoitteessa Iso Roba 23.
Kertaus on opintojen äiti, homma pähkinänkuoressa:
Suositus! Ke 20.4. klo 18.00! E-mail! Stupido! Palkinto 50 € Massive! Su 24.4.! Kiitos!
Poikkean nyt äkkivilkaisulta yleislinjasta. Se on oikeastaan kivaa.
Omaa mielenterveyttäni parannan aika ajoin suomalaisella reggaella (jopa hyvällä hiphopilla), Scandinavian Music Groupilla ja PMMP:llä. En ole vielä löytänyt niiden voittanutta. Emma Salokoski Ensemble on päässyt lähelle, etenkin Veden alla -kappale ja varsinkin sen video tuo jonkinasteisen sielunharmonian joka ikinen kerta (http://www.youtube.com/watch?v=Ysz0MJcSwLY).
Suomireggae (ja osa hiphopista) on letkeää ja tuo silti kumman paljon voimaa. Fiksu huumori ja hieno sanoma on tasapainossa. Raappana, Soul Captain Band, Asa, Paleface, Jukka Poika. Toimii.
SMG tuo turvallisen kesämökki- ja selällään nurmikolla -fiiliksen. Sanoitukset tekevät paljon, Ylpeä sydän on mahtava, 100 km Ouluun hieno (musiikillisesti 2009 versio), Lopulta olemme kuitenkin yksin on karu mutta kaunis. SMG ei ole tähän asti vielä osannut tehdä huonoa biisiä. Syy rakastaa. Plus Terhi Kokkonen on tosi söpö.
PMMP sopii vähän samaan kastiin tuon SMG:n kanssa: nekään ei osaa tehdä huonoja biisejä. Paula Vesala on Suomen parhaita sanoittajia ja Mira Luoti on hyvin rakastettava. Kohkausrock, Taiteilia, Kesäkaverit, Se vaikenee joka pelkää, Kuvia, San Francisco, Ypö Viis cover Mikkitelineestä on puolet minun… Voisin jatkaa tätä vaikka kuinka kauan.
P.S. Edellinen kirjoittaja on suositellut euroviisubiisejä. Mäki voin suositella yhtä: Markku Blomqvist, mies kuin sumutorvi (http://www.youtube.com/watch?v=ENNMLcAfFOA)
The Chills – Kaleidoscope World. Ite löysin tän vast ikään, mutta siitä asti tullu kuunneltua aika paljon. Rentoa, vähän rosoista ja ajatonta poppia 80-luvun Uudesta-Seelannista.
http://www.youtube.com/watch?v=uOmrwC7hFxo
Grouper – Dragging A Dead Deer Up A Hill. Ei maailman iloisin levy vaan toimii pikemminkin kun väsyttää, haluaa rauhoittua tai on mieli maassa. Levyllä yhdistyvät pop, folk, drone ja dream pop lähes saumattomasti. Heavy Water / I’d Rather Be Sleeping on vaatimattomasti parhaita biisejä koskaan.
http://www.youtube.com/watch?v=LWSVE198yGw
Suosittelen lämpimästi tutustumista kavereideni yhtyeeseen nimeltä Äänijännite!
Käykäähän kuuntelemassa: http://soundcloud.com/äänijännite
Miles Davis – In A Silent Way
Kyseessä on coolin musiikin monumentaalinen merkkipaalu vuodelta 1968, joka on antanut eväät muun muassa acid jazzin ja monien muiden musiikin tyylilajien syntymiselle. Miles Davis oli kokeellinen ja rohkea visionääri, joka hakee vertaistaan musiikissa ja tämä albumi on erään hänen merkittävimmän luomiskautensa parhaita luomuksia. Levyllä on vain kaksi noin kaksikymmentäminuuttista kappaletta, jotka perustuvat hypnoottiseen grooveen ja mestarilliseen improvisointiin minimalististen teemojen parissa. Hitaasti rakentuvat kappaleet eivät pyri alleviivaamaan mitään erityisesti, vaan kuljettavat kuuntelijaansa määrätietoisesti ja pakottamatta mukanaan lopussa odottavaa hiljaisuutta kohden. Kun muusikkoina taituroivat Miles Davisin lisäksi Williams, McLaughlin, Corea ja Hancock on lopputulos tyrmistyttävän upea ja edelleen tuoreelta ja ajankohtaiselta kuulostava – vaikka levyttämisajankohdasta on vierähtänyt jo 43 vuotta!
Hei! Kylläpä jännittää laittaa teille musiikkivinkkejä, kun yleensä tämä on toiminut vallan toisinpäin. Kiitos siis siitä :)
Tässä kuitenkin ehkä jotain, mitä en huomannut edellisten kommentoijien maininneen.
Charlie Winstonin Hobo-levy, ja erityisesti kappale Like A Hobo, saa minut aina energiselle tuulelle, mikä saattaa myös hyvällä onnella johtaa kulkuni lenkkipoluille. Tästä päästäänkin yhtyeeseen nimeltä Chrystal Castles, jota olen viime aikoina kuunnellut juoksulenkeilläni. Ainoana haittapuolena olen tämän osalta tosin huomannut askelten tahdin kyyhtyneen hieman liian tiheäksi omaan kuntooni verraten :) Palauttelut ja loppufiilistelyt sujuvat mainiosti vielä Nouvelle Vaguen Couleurs sur Paris levyn tunnelmissa :D
Tämmöisiä.
Täydellistä, hentojen kesäiltojen musiikkia, espanjalainen Russin Red ”I Hate You But I Love You”. Utuista ja kaunista.
http://open.spotify.com/track/724bA47eySDYLsvM1flIKM
http://wavetable.tumblr.com/
Aloitettiin kaverin kanssa musablogi, sieltä näette meidän mielestä parhaat uudet musiikit. Yritetään pitää kattausta aika monipuolisena mutta kuitenkin elektronisen rytmimusiikin piirissä.
Suosittelen tutustumista yhdysvaltalaisen Arthur Russellin tuotantoon. Russellin musiikillinen paletti venyy discosta folkiin ja vetää hetkittäin sanattomaksi kauneudellaan. Spotify tarjoaa kuunneltavaksi muutaman albumin, joista ensimmäisenä omiin käsiini osui Calling Out Of Context. That’s Us/Wild Combination on erityisen upea kappale!
Ttsekatkaa Theophilus London: This Charming Mixtape -albumi tai uusin Lovers Holiday.
No, heitetäänpä. En ylläty jos ei iske, mutta ilmaistaan silti että maailman lahja treenimusiikille on Scissor Sisters. Melodioiltaan oivaltavaa, sanoituksen viihdyttäviä, kokonaisuudelle on pakko vähintäänkin hymyillä. She’s my manilla alkaa lenkki lupaavasti ja uusin levy kokonaisuudessaan puhdasta kuntosalimusiikkia; jos biisin nimi on Running out niin jotain voi jo päätellä. http://www.youtube.com/watch?v=J2NXdf2Uc1Q&feature=related KUULKAA HAUISKÄÄNNÖT.
[…] mielissään, vastauksia oli runsaasti ja jätetyt vinkit olivat toinen toistaan parempia. Vastausten joukosta inspiraatiota tulee taatusti mentyä etsimään vielä monta monituista kertaa. Huikeaa työtä, […]