Olen ollut aivan heikkona tuohon Henrik Vibskovin hattuun siitä lähtien kun bongasin moisen Ytligheterin ikityylikkään Eleonoren päästä. Vastoin kaikkia järjen sääntöjä vaikuttaisin lämpenevän – jos mahdollista – vieläkin enemmän tälle Köpiksen kaduilta bongatun Louisen kantamalle vispipuuron väriselle versiolle. Hmm.

Äh, molempi parempi. Miksi en ostanut, kun näitä vielä sai? Joku järjen ääni päässäni kai käski keskittyä haaveilemaan jostain käyttökelpoisemmasta… Hyvä kai, että harkitsee ja hankkii yhdisteltävissä olevaa ja ajatonta, mutta pitäisi kai uskaltautua joskus hankkimaan myös jotain käytännössä täysin järjetöntä. Olisipahan sitten jotain, jolla piristää niitä vaivalla hamstraamiaan perusvaatteita mahdollisesti mielenkiintoisemmiksi asuiksi. Tai katastrofeiksi, vähän mäihästä riippuen.

Vibskovilla näyttäisi tosin olevan ihan mukavia hattuja tarjolla myös kevääksi, mutta jokainen vaihtoehto tuntuu kompromissilta tuohon ihanaan, hulluun huopakasaan verrattuna. Saa vinkata, jos tuollaisen pallokasan vielä jostain bongaa!

(kuva The Locals)