Ilo, ilo, ilo. Onni, onni, onni!
Raflan Fashion-kirppiksen pystyttelyvaiheessa pöytänaapuri kiskaisi kassistaan takin ja kysyi, josko minua pahamaineisena A.P.C.-fanina mahdollisesti kiinnostaisi.
No kiinnostihan minua, varsinkin kun otetaan huomioon, että olen juuri kyseistä yksilöä tässä vasta parisen vuotta metsästänyt eBaystä ja muilta nettikirppareilta. Vastaukseksi kysymykseen saatoin hieman kiljua.
Muutoinkin kaikki meni varsin putkeen. Sain aamulla hädässä ja kiireessä haalittua kaapeista kirppikselle Janin pöytää täydentämään yhden mekon, yhden hameen ja parin tennareita. Onnistuin myymään kaiken ja maksoin takin saamillani pennosilla – meni tasan, plus miinus nolla.
Paitsi että plus plus plus minulle, olen tästä takista niin onnellinen että sydämen seutua hieman puristaa, lisäksi kasvoni on vallannut joku outo suupieliä ylöspäin kiskova halvaustila. Siis kiitos. Ulkoilutan takkia jo tänään.