vahinkolöytö

Joudun syömään sanani. Olen muutamaan otteeseen tainnut täällä blogin puolella etsiskellä hyviä ripsivärejä kokeiltaviksi, mutta olen aina tyrmännyt vinkkinne vesiliukoisista versioista – minun ripsissäni ne eivät vain pidä taivutuksia. Jos maskara ei ole vedenkestävä, ovat ripset sekunti levityksen jälkeen piikkisuorat ja sojottavat kohti maata, aivan kuin ne eivät olisi taivutinta nähneetkään. Vedenkestävistä ripsiväreistä en taasen ole onnistunut löytämään yhtä ylitse muiden, monia ihanjees-versioita kyllä sekä muutaman sellaisen, jotka irtoa ripsistä kirveelläkään. Joku niistä saattoi jopa ottaa ripseni mukaan yrittäessäni saada väriä lähtemään…

Max Factorin Xperience Volumising Mascara onnistui hiippailemaan meikkipussiini Elle Style Awardsista saamani lahjakassin mukana, hyvä niin. Vesiliukoisten ripsivärien vihaajana tuskin olisin tätä kaikki poikkeukset vahvistavaa sääntöä ripsaria mennyt itse ostamaan. Epäluuloisena mutta parantumattoman uteliaana päädyin ripsiväriä testaamaan, lopputulos olikin sitten rakkautta ensisilmäyksellä.

Okei, Xperience latistaa taivuttimien aikaansaamaa kaarta ehkä hieman. Voi toisaalta olla ihan hyväkin – onnistun toisinaan linkkaamaan taivuttimella ripseni 90 asteen kulmaan jonka vedenkestävä ripsiväri sitten uskollisesti jysäyttää paikalleen, lopputulos ei ole järin sievä. Taivutusta ripsiin tämän maskaran jälkeen kuitenkin jää sopivasti. Kumiharja erottelee ripset nätisti, tätä voi laittaa mitä melkoisen monta kerrostakin ilman että lopputulos on yhtä paakkua ja klimppiä. Väri on intensiivinen musta (kosmetiikkakieltä, hihi) ja värin vaikutus on mielestäni jokseenkin ripsiä tuuheuttava.

Valmistaja tituleeraa ripsiväriä moussemaiseksi, saattaapahan se sitä ollakin vaikkei sitä harjaan tarttuneesta väristä huomaa. Ainakaan se ei vetisyydellään ja raskaudellaan latista ripsiä ja niitä taivutuksia joiden suhteen taidan olla hieman pakkomielteinen. Pistettäköön tämä sitten vaikka sen mystisen moussen piikkiin… Lisäksi ripset jäävät miellyttävän pehmeiksi vaikka ripsaria innostuisikin sutimaan useampia kerroksia. Väri pysyy ripsissä päivän erittäin kiitettävästi, mutta lähtee illan tullen pois ihan pelkällä kasvojenpesuaineellanikin.

Olen suuri fani, olen melkoisen varma että ostan tätä vielä tuubin jos toisenkin. Vai että vesiliukoista… Hmph, kaikkea sitä. Saman sarjan meikkivoiteella saa muuten näppärästi kaikki ihohuokoset piiloon, jos moista photoshopattua efektiä sattuu jostain syystä kaipailemaan. Moisiin tottumattomana tuijottelin testipussin käytettyäni itseäni peilistä loppupäivän vuoroin ihastellen pelottavaa täydellisyyttä, vuoroin kauhistellen kadonnutta luonnollisuutta. Suureen juhlaan, ehkäpä…

Max Factor Xperience Volumising Mascara, n. 15-20 €, maxfactor.fi

piirrettyjä

Löysin nämä sketsit japanilaisen Districtin blogista. Koska japanini on sattumalta hivenen ruosteessa, en valitettavasti osaa kertoa näistä yhtään sen enempää. Jos joku teistä osaa tulkita sivustoa paremmin, niin olette tervetulleita sivistämään minuakin.

Onko District liike? Millä lailla se on kytköksissä United Arrowsiin vai onko District United Arrows? Auttakaa?

Piirustukset ovat joka tapauksessa todella hienoja ja vaatteetkin näyttävät mainioilta. Sinisiä kauluspaitoja minulla on jo Inken mielestä aivan riittävästi, mutta koska nykyinen pukutilanteeni on lähes yhtä surkea kuin kielitaitoni japanin osalta, voisin haluta juuri tuollaisen puvun. Tuplanapitettu jakku ja liian lyhyet lahkeet kelpaisivat minulle, mielellään vähän paksummasta kankaasta valmistettuna, kiitos.

Konichiwa!

darkstar: north

En nyt heti osaa selittää, miksi synkähkö elektroninen musiikki yhtäkkiä kolahtaa paremmin kuin aikoihin. Saattaahan toki olla, että kyse on ulkona vallitsevan syksyn taiasta.

En myöskään koskaan ole jaksanut perehtyä genreihin niin paljon, että osaisin sanoa millainen musiikki voidaan oikeaoppisesti määritellä dubstepiksi. Yksi asia on kuitenkin varma – vaikka en osaa määritellä sitä, tykkään siitä. Darkstarin North tarjoaa juuri oikean tunnelman tähän lauantai-iltaan. Tutustukaapa vaikka tuon Gold-nimisen kappaleen lisäksi seuraaviin: Aidy’s Girl Is A Computer, nimikkokappale North ja lopetusraita When It’s Gone. Toimii!

Iso kiitos loistovinkistä kuuluu jälleen Stupidon Mathiakselle.
Seuraavaksi taidan kaivaa esiin kaoottisesta levyhyllystämme Burialin levyn Untrue.