Mehustelen vielä hieman uutta huiviani. Paitsi että pidän valtavasti tuosta kuosista, olen myös äärimmäisen kiitollinen siitä että se
a) mahtuu tappelematta ja tunkematta toppatakkini sisään niin, ettei kauluksesta pääse tuulemaan sisään
b) on niin tiukkaa tavaraa ettei siitä huivistakaan pääse tuulemaan läpi
c) on mielestäni jotenkin niin söötti että vieläkin ilahdun joka kerta sen nähdessäni.

Plus tuo kuosi onnistuu jotenkin piristämään mustaa superlämmintä möhkötakkianikin kepeydellään, ainakin kuvittelen niin. Kumma kyllä – ei vielä jurpi talvi laisinkaan, paitsi ehkä hieman tuo paikoittainen liukkaus. Haaveilen kenkiin kiinnitettävistä mummopiikeistä. Yhdet lipat jo vedettynä.