Pienessä mielessäni olin koonnut jo melko valmiin listan vuoden 2010 parhaista levyistä.
Lista saikin yllättäen hetkessä haastajan, puhtaasti yhden kappaleen perusteella. Kyseessä on Warpaintin laulu Undertow, joka asettaa täyspitkälle esikoislevylle todella kovat odotukset. Tämä päivä on mennyt tätä yhtä maagista kappaletta fiilistellessä ja huomenna kipasenkin Stupidoon levyä ostamaan!
Uusien silmälasien hankkimisesta ovat tässä taloudessa molemmat puhelleet jo hyvän tovin. Liekö oli sitten Inken eilen postaama silmälasikuva, joka sai meidät kotiinpaluumatkalla piipahtamaan luotto-optikomme Tean luo Sanomatalon Cazzeen.
Varttia myöhemmin molemmille olivatkin jo silmälasisuunnitelmat tehtyinä, olkoonkin että Inkelle kaavailtua kehystä ei tällä hetkellä ollut liikkeen valikoimassa. Jos joku onnistuu sekavan selityksen perusteella ymmärtämään mitä haluat, kaivamaan toiveet täyttävän kuvan silmälasikatalogista sekä vielä tilaamaan päähän sopivat, juuri ne kaipaamasi lasit, se on kyllä Tea. Katsotaan, miten käy!
Molempien harkinnassa olevat kehykset sattuivat löytymään merkiltä nimeltään Barton Perreira, joka on meille uusi tuttavuus. Merkin takaa löytyvät suunnittelijat Patty Perreira ja Bill Barton ovat ennen ilmeisesti työskennelleet mahtavan Oliver Peoplesin palveluksessa, tyylipuhdas ja pelkistetty linja näköjään jatkuu. Barton Perreiran kehykset suunnitellaan Los Angelesissa ja ne valmistetaan käsityönä Japanissa huikean laadukkaista materiaaleista. Muoveissakin siis on eroja, usko tai älä.
Vasemmanpuoleiset lasit olisivat Janille, oikeanpuoleiset Inkelle. Oliivinvihreään taittava, optikon vahvasti suosittelema väri hieman jännittää, mutta katsotaan miltä se näyttäisi päässä. Jan ei todellakaan mennyt hakemaan savunharmaita kehyksiä, mutta niin ne vain näyttivät päässä hyvältä! Kuin kaksi marjaa, mutta minkäs teet – nyt eivät kumpaakaan kiinnosta muut kuin pyöreät rillit.
Tahdon nuo hiukset, tahdon nuo lasit. Hirmuisen hyvännäköinen tyttö, sillä huolettoman hienostuneella tavalla jota ei voi opetella, vaan joka imetään äidinmaidosta.
Olen viime aikoina yrittänyt virittää muutamia keskusteluja aina niin mielenkiintoisesta ja ajankohtaisesta aiheesta ”sopisko mulle sellaset ruskeat mutta kuitenkin melko vaaleanruskeat hiukset?”. Kaikki ovat sanoneet napakasti ”et värjää”, sitten olemmekin ymmärrettävistä syistä siirtyneet päivän agendassa eteenpäin. En taida kysyä, tyrmäisitte kuitenkin. Eikä viisas kampaajani onneksi suostu jokaiseen hullutukseeni.
Seuraavat silmälasini tulevat takuulla olemaan pyöreät, mieluiten kilpikonnakuosiset. Odottelen tässä että Jan tajuaisi jo vaihtaa lasejaan ja antaisi välillä minulle vuoron olla se tyylikäs pyöreissä, tummissa silmälaseissaan. Omia lasejani en kehtaa uusia ennen toisen ilmeen vaihtumista – kaksissa samanlaisissa talvitakeissa lienee jo tarpeeksi yhdelle pariskunnalle. Että ei mitään kiirettä, Jan.. Mutta älä jätä lasejasi vartioimatta, kohta napsahtaa.
(kuva Backyardbill.com)
© 2009 — 2024