Eilen pääsimme hipeltämään marraskuun 23. päivä kauppoihin rantautuvaa Lanvin <3 H&M -mallistoa. Herkullista, superjuhlavaa ja rönsyilevää! Näissäpä silmä lepää vaikken mikään näyttävien, übernaisellisten juhlamekkojen ja -kenkien tyttö varsinaisesti olekaan. Tunnustettakoon, etten ole liiemmin joutunut hipeltämään ihkaoikeita Lanvineja, mutta näitä hipeltäessä ei päällimmäisenä mielessä ollut halpisfiilis – mekot, matskut ja viimeistelyt kestäisivät päivänvalon, mikäli näiden nyt tarvitsisi koskaan päiväsaikaan ihmisten ilmoilla näyttäytyä.
Olen ottanut melkoisen rauhallisesti näiden designeryhteistyömallistojen kanssa. Vuosien takaisen Lagerfeld-malliston julkistamisen yhteydessä menin sekaisin ja ostin kaiken pikkusälän joka suinkin oli opintotukipennosilla saatavilla. Stella McCartney for H&M -mallistoa vuonna 2005 en päässyt jonkun typerän tentin ja todennäköisen rahattomuuden vuoksi haalimaan. Yhden – edelleen muuten käytössä olevan – väljälinjaisen ja takaa pidemmän Stella-kauluspaidan poimin talteen myöhemmässä vaiheessa alerekiltä. Vierastin sitä hieman pari ensimmäistä vuotta sen pussimaisuuden vuoksi ja yritin hirttää epäsymmetrisesti leikattua jättipaitaa vyöllä kuriin huonoin tuloksin. Sitten oivalsin ettei olematonta vyötäröä tarvitse väkisin yrittää korostaa, annoin paidan liehua tuulessa ja ymmärsin viimein sen hienouden.
Roberto Cavalli ei ole ns. kuppini teetä, Comme des Garçons -mallisto oli jo myyty kun pääsin töiltäni kauppaan saakka. Jimmy Choo ei ole inkeä, Rykielistä jopa tykkäilin mutten mitään lopulta itselleni hankkinut.
Mutta Lanvin… Jaa-a, saattaa olla, että tulen tönittäväksenne tuolloin 23. päivä.
Jos itseäni lainkaan tunnen, en ole taistelemassa niistä kaikkein kauneimmista juhlapuvuista. Olen käytännönläheinen nössö ja haluan prinsessaunelmamekkojen sijaan tuon ihanan pitsisen, monikerroksisen röyhelohameen, ehkä nuo omassa mittakaavassani täydellisen överit mustat kiiltonahkakorkkarit sekä malliston yli puoli naamaa peittävät mustat aurinkolasit.
Veikkaan, että noita samoja suht helposti lähestyttäviä malliston osasia on kaavaillut kaappiinsa kovin moni muukin… Noh, joskus onni suosii, joskus ei. Jokuhan ne aina saa.
Sitä paitsi minulla oli jo onni myötä, kun lahjakassista paljastui miesten mallistoon kuuluva sinimusta rusetti, se kun taisi olla haavelistani ykkössijalla malliston katsastamisen jälkeen. Uusi joulu koitti, kun äsken lahjakassia pois lattialta keräillessäni löysin pussukan syövereistä vielä mallistoon kuuluvan tulipunaisen huulipunan. Taidan mennä varmuuden vuoksi vielä tarkistamaan, josko sivusaumasta löytyisi pari kauniita korkokenkiä.
Jaa-a – nättejä vaatteita sekä erityisen upeasti niiden ympärille rakennettu hype. Ei tyhjästä, tosin.
Ps. Ai niin – blogissamme taisi olla kommentointitoiminto rikki parin päivän ajan. Huppista, anteeksi.
Onpahan upean näköinen mallisto tämä J.Pressin tekemä mallisto Urban Outfittersille, hieno on myöskin tapa jolla se esitellään. Toivon vaan, että nämä vaatteet rantautuvat myös verkkokaupan tai edes tuonne länsinaapurin puolelle. Kaikki vaatteet – paitsi ehkä tuo vaaleansininen neule ja ruudullinen takki – olisivat enemmän kuin tervetulleita lisäyksiä vaatekaappiini.
Ladattuani nämä kuvat tänne huomasin, että nämä omat suosikit ovat kovin tutun näköisiä. Jotain hyvin samankaltaista nähtiin tämänviikkoisessa maanantaikollaasissani. Voisin kuitenkin kuvitella, että tämän yhteistyön tuloksena syntynyt pikkutakki on hieman hintaystävällisempi kuin Junya Watanaben vastaava. Vai luuletteko, että J.Press voisi pitää omaa hintatasonsa myös Urban Outfittersin liikkeissä?
