Tahdon nuo hiukset, tahdon nuo lasit. Hirmuisen hyvännäköinen tyttö, sillä huolettoman hienostuneella tavalla jota ei voi opetella, vaan joka imetään äidinmaidosta.

Olen viime aikoina yrittänyt virittää muutamia keskusteluja aina niin mielenkiintoisesta ja ajankohtaisesta aiheesta ”sopisko mulle sellaset ruskeat mutta kuitenkin melko vaaleanruskeat hiukset?”. Kaikki ovat sanoneet napakasti ”et värjää”, sitten olemmekin ymmärrettävistä syistä siirtyneet päivän agendassa eteenpäin. En taida kysyä, tyrmäisitte kuitenkin. Eikä viisas kampaajani onneksi suostu jokaiseen hullutukseeni.

Seuraavat silmälasini tulevat takuulla olemaan pyöreät, mieluiten kilpikonnakuosiset. Odottelen tässä että Jan tajuaisi jo vaihtaa lasejaan ja antaisi välillä minulle vuoron olla se tyylikäs pyöreissä, tummissa silmälaseissaan. Omia lasejani en kehtaa uusia ennen toisen ilmeen vaihtumista – kaksissa samanlaisissa talvitakeissa lienee jo tarpeeksi yhdelle pariskunnalle. Että ei mitään kiirettä, Jan.. Mutta älä jätä lasejasi vartioimatta, kohta napsahtaa.

(kuva Backyardbill.com)