talven toverit

Tukholmasta mukaan tarttui villaa ja talvikenkiä. Tässäpä sitä villaosastoa – pipo ja kaulahuivi. Eivät suinkaan mitenkään tarpeellisia tällä hetkellä.. Näiden saamisesta koetun riemun vastapainoksi onnistuinkin sitten jättämään hansikkaani raitiovaunuun tiistaiaamuna. Jotain saa, jotain menettää. Ei, ei löytynyt löytötavaratoimistosta, jonne vaelsimme eilen läpi tuiskun ja hankien. Pitänee hankkia uudet.

Pipo löytyi herrainvaatettamo Welcomesta, se on merkiltään Our Legacy ja se on kevyttä kutittamatonta villaa. Malli on tarpeeksi pitkä ja väljä, tukka ei mene totaalisen linttaan sen alla. Lisäksi se roikkuu päässäni hieman hassunnäköisesti, pidän siitä valtavasti.

Kaulaliina on Hopen, kuolasin sen perään alkusyksystä verkkokaupassa. Sitten se oli hetkellisesti loppuunmyyty ja menetin jo toivoni. Huivi sattui löytymään merkin omasta liikkeestä ja olipahan noita saatu lisää tuonne nettikaupankin puolelle. Tummansinisiä läikkiä tummansiniharmaan pepitaruutupohjan päällä, samassa huivissa on jotain klassista ja jotain koomista. Huivi paitsi toimii duffelini parina, se toimii kokonsa puolesta myös shaalina äkillisen vilukohtauksen yllättäessä. Villakangas on ohutta mutta napakkaa, tämä toimii asusteena sisätiloissa mutta blokkaa tuulen ulkosalla.

Hanskat vielä, sitten olen valmiina talveen.

Kommentoi

  1. Täällä minä neuloa nykerrän harmaata pipoa…auttamattoman myöhässä! Sorry.

  2. Heheh, eipä se mitään – pipon kieltämättä tarvitsin per heti, mutta kyllähän näitä pari on hyvä olla olemassa. Tuleeko siitä täysin samanlainen, pitäisiköhän siihen tehdä tupsu tms. erottamaan nämä toisistaan?

  3. […] vielä hieman uutta huiviani. Paitsi että pidän valtavasti tuosta kuosista, olen myös äärimmäisen kiitollinen siitä että […]