No, tämä olkoon suuntaa-antava kuva. Halusin tänään pukea päälleni lempimekkoni Minimarketilta – kyllä, sen mustan villakankaisen Pikku Myy -mekon, jonka tuppaan laittamaan päälleni joka kerta, kun koen ilmassa olevan juhlahumua. Niin, kukaan muu ei muista mitä kenelläkin on kulloinkin ollut päällä, mutta itseäni jo välillä ärsyttää.. Ei tietenkään se, että mekkoa on todella käytetty jo koko hintansa edestä ja olemme vasta yhteisen matkamme alkumetreillä, vaan se, että yksi kaappini mekoista on juhlavissa tilanteissa niin ylivertainen. Se ei varsinaisesti kannusta luovuuteen pukeutumisessa – miksi edes yrittäisin, kun tämä yksi on aina vaan niin varma, toimiva ja mielestäni myös kovin imarteleva? (Kellohelma peittää cocktailpalojen ja kuohuviinin aiheuttaman akuutin pöhötyksen.)
Tunnustan, että tilasin ne silkkikaulukset, joiden perään haikailin pari päivää sitten. Ne ovat vasta matkalla Suomeen, mutta minun oli pakko saada kaulusta kaulaan jo tänään. Puin mekon alle sitten valkoisen kauluspaidan. Eihän tämä (hieman ryppyinen) puuvilla toki ole materiaalina yhtään niin kauniisti laskeutuva ja juhlava kuin se silkki tulee olemaan, mutta mielestäni kokonaisuus on erittäin toimiva. Ja koko mekon fiilis on jotenkin aivan eri! Ennen se on vaatinut seurakseen reilusti korkoa, kauluspaidan kanssa puettuna loaferit olivat ainoa oikea valinta. Halleluja, lempivaatteeni on uudestisyntynyt! Harmillista, kun hovikuvaaja lähti kahville jo pari tuntia sitten, nyt sain mahdutettua kameran ruutuun vain ne kaulukset.
Takki A.P.C.
Mekko Minimarket
Kauluspaita Comme des Garçons
(Sama asu oli muuten päälläni paidattomana versiona viime perjantaina. Ihan eri juttu!)
