awesome

Ihihihihihihi.

Penny loafer -kuume iski toden teolla päälle New Yorkissa, mutta veikkaan että se on saanut alkunsa Seinfeld-sarjan Elainen kenkävalinnoista. Noiden jaksojen tuijottaminen dvd:ltä jättää näköjään jälkensä… Hämmentäviä tyyli-ikoneja meillä nykyään.

Niin, takaisin loafer-asioihin: sovittelin Chloë Sevignyn Opening Ceremomylle Bass-kenkäfirman kanssa duunaamia penny loafereita keväisellä Nykin reissulla. Pienin valmistettu koko hölskyi jalassani niin paljon etten olisi pystynyt ottamaan popoilla askeltakaan. Sovitin kenkiä varmuuden vuoksi kahtena eri päivänä, tulos oli toisella kerralla jopa katastrofaalisempi kuin ensimmäisellä. Ei sit.

Sitten iskin silmäni Hopen penny loafereihin. Edellisen sesongin poposia oli vielä tovi sitten merkin nettikaupassa sopuisaan alehintaan. Kaikkia kokojakin oli vielä saatavilla… Ai niin, paitsi sitä kolmekutosta. Minun kokoani. Ehdotitte, että lähtisin kiertelemään ns. mummokenkäkauppoja vastaavien kenkien toivossa. Hyvä idea, mutta en vain saanut aikaiseksi…

…mutta onneksi olin patalaiska mutta eksyin kotimatkalla sisustusliikekierrokselta Forumiin. Haukankatseeni bongasi kuvassa poseeraavat, Sevignyn tekeleiden kanssa lähes identtiset penny loaferit Vagabondin alepöydältä. Omassa koossa. Seitsemänkymmenenprosentin alennuksessa. Lähtöhintaa kengillä oli 89 euroa, joten itse maksoin kengistä kokonaiset kaksikymmentäkuusi euroa ja seitsemänkymmentä senttiä. Penni-loaferit, sanon minä. Ne ovat ihan oikeaa nahkaa ja kaikkee.

Korkea aleprosentti jo itseasiassa kertookin sen, että nämä kengät ovat.. Noh, ainakin seitsemänkymmenen prosentin mielestä aivan jäätävät ja ihan kauheat, mutta minä tykkään niistä aivan huikeasti. Aion yhdistellä niitä mustiin pussittaviin housuihini ja mekkoihinkin, ehkäpä tungen kenkien sisään Elaine Benes -hengessä myös vaaleat nilkkasukat. Älkää pliis naurako mulle kadulla niin että huomaan, mieleni on toisinaan kovin herkkä.

(Te, jotka jaatte kanssani ”mautonta, mutta sopii tyyliin” -ideologian: näitä jäi kaksi paria Forumin Vagabond-liikkeeseen, joista toinen taisi olla 37 ja toinen jokumuukoko.)

huh hellettä

Ei voi mitään – olen maailman toivottomin hellepukeutuja. Kuluneet päivät ovat olleet todella hankalia ja asuni mitä ankeimpia. Seuraa tekosyiden lista:

– Ei ole kesävaatteita.
– En löydä kaupoistakaan kivoja, huolettomia hellemekkoja.
– Jos ne mekot ovat liikaa vaadittu niin tarvitsisin edes mustan lyhyen hameen, ilman sitä kun jää moni paita kaappiin vaikka tarvitsisin niitä hellesäillä.
– Niin, paidat. Toppeja en osaa käyttää, pelkät t-paidat tuntuvat yhtäkkiä jotenkin kovin arkiselta. Pelkät kauluspaidat kelpaisivat, mutta kun moni niistä tarvitsisi näille keleille parikseen sen mustan hameen…
– …tai shortsit, mutta ne odottavat palkkapäivää. Tai siis minä odotan.
– Ja muuten, yhtäkkiä tekee tämänkin kääpiön mieli maksimekkoa – no ohhoh. Eipä niitäkään taideta tehdä 160-senttisille.

Helteistä viis. Haluaisin elää siinä mikä-mikä-maassa, jossa kaikkia syysmallistoja esittelevät mallit kuvien perusteella elelevät. Siellä, jossa käytetään turvallisia jättineuleita, vaikka sääret ovat paljaina ja varpaat vilkkuvat. Hameet ovat lyhyitä, mutta päässä on pipo. Siellä on ilma kerrostunut: maa hohkaa lämpöä, mutta navasta ylöspäin on syytä pukea reilusti päälleen. Kauluspaita, neule ja parkatakki nyt ainakin.

Osaako joku osoittaa tämän maan kartalta? Varaan lennot samantien ja pakenen helteitä sinne neulevoittoisen matkalaukkuni kanssa. Minä en pärjää näillä keleillä, joita koko Suomi on odottanut kuin kuuta nousevaa.

Neule Proenza Schouler Waffle Knit Sweatshirt, $ 870
Kauluspaita See by Chloé Star Henley Blouse, $ 190
Huivi Franco Ferrari Cesarone Scarf, $ 138
Laukku Proenza Schouler PS 1 Medium Bag, $1595
Hame Rag & Bone Newton Skirt $ 290
Kengät Rag & Bone Canterbury Loafer $ 345
(kaikki lagarconne.com)