Tutustuin ruotsalaiseen bändiin Love Is All vuonna 2005 ja ihastuin heidän ensijulkaisuunsa Nine Times That Same Song hetkessä. Jos yhtye ei ole entuudestaan tuttu, suosittelen tutustumista lämpimästi. Tämä tarjoaa kaikkein parasta pirteää post-punk vaikutteista poppia näin kevääseen! Heidän toinen levynsä A Hundred Things Keep Me Up at Night jäi syystä tai toisesta itseltäni täysin huomioimatta ja samoin oli käydä kuukausi sitten julkaistulle kolmannelle levylle.

Onneksi näin ei kuitenkaan käynyt, sillä Two Thousand and Ten Injuries on loistava levy, joka Inken sanoin muistuttaa parhaimpina hetkinä naislaulajalla varustettua The Strokesia, mikä on häneltä aika paljon sanottu. Naislaulaja Josephine Olaussonin laulu on kerrassaan ihanan naiivin kuuloista ja stemmat yhtyeen herrojen kanssa toimivat aivan loistavasti.

Levykauppaan siitä!