a.p.c. s/s 2010

Jan jo esittelikin A.P.C.:n ensimmäiset maistiaiset miesten malliston puolelta ja löytyiväthän ne naistenkin ensimmäiset mallistonpalaset netistä, kun hieman etsiskeli. Poikkeuksellisen kylmä talvi on varmaan jäädyttänyt sieluni ja sydämeni, sillä vaikka kyseessä on ikilempparini A.P.C., en kilju riemusta. Tai sitten tällä viikolla ei vaan kelpaa mikään…

Yllä parhaat palaset tällä hetkellä saatavilla olevasta todistusaineistosta. Vasemmanpuoleisen asun laittaisin säiden salliessa mieluusti päälleni heti huomenna, musta mekko on oikein skarppi ja yleensä hieman pelkäämäni leopardikuosikin rauhoittuu vihreän ja beigen sävyiseksi väritettynä.

A-hem… No joo, nämäkin ovat ihan jees – taattua A.P.C.:tä, vaikkei mikään näistä koltuista saa minua laskemaan kalenteristani päiviä kesään. Tai edes kevääseen.

Mutta kuinkas sitten kävikään? Loppumallisto oli suoraan sanottuna sen verran jäätävää kamaa, että en jaksa edes nähdä photoshop-vaivaa niiden eteen saastuttaakseni blogiamme. Mystisiä huoltomiehen haalareita, maastokuviota, amerikkalaisturistiksi stailattu malli… Jos tässä on kevään tarjonta, voi tätä talvea venyttää puolestani vielä parilla kuukaudella. Pieni toivonkipinä täällä kuitenkin vielä kytee: A.P.C. on yleensä esitellyt kausimallistonsa aina ainakin kahteen erään jaettuna, ehkäpä helmet ovat vielä jemmassa.

(kuvat Highsnobette)

filippa k s/s 2010 – juu ja ei…

Filippa K parhaimmillaan: ajatonta, rauhallista, tyylikästä, puhdaslinjaista, klassista – raikasta mutta jokseenkin perinteistä. Raitapaidat näyttävät aina hyvältä, beigellä trenssillä harvoin epäonnistuu totaalisesti, ruskea laukku on hieno ja fiilis kuvissa hyvä. Aivan loistavaa!

Harmi vaan, että edelliset helmet piti tonkia tällaisen shaiban seasta. Kiitos ankeasta vihreästä hienostuneesta morsiusneitoasusta, aikuisten potkupuvuista sekä oikeanpuolimmaisesta asukokonaisuudesta, jonka suunnittelija on oletettavasti  inspiroitunut Hennesin ja Gina Tricotin jokavuotisista pikkujoulumallistoista.

No joo, tuomitkaa itse – hyvien hetkien ja pohjanoteerausten lisäksi mallistossa oli luonnollisesti Filippa K:n ikuiset perustrikoot kauden väreissä (mm. pinkki, oliivi ja turkoosi, oih ja voih..) sekä niitä jakkupukuhousuja siitä kiiltäväpintaisesta materiaalista, joka kerää ainakin koirankarvaa ja toimistopölyä paremmin kuin mikään vaateharja konsanaan.

Ensisilmäyksen perusteella menisin väittämään, ettei kovin moni ensi kevään vaateostoni tule välttämättä tapahtumaan Filipan tangoilta, varsinkin kun laatu on kiukuttanut viime aikoina niin meitä kuin muita. Parhaissa paloissa on todella ainesta, ikävää kun niitä sattui tämän näytön perusteella mukaan vain muutamia.

(kuvat Filippa K)

a.p.c. s/s 2010 miehille

Inke löysi ranskalaisen ikisuosikkimme tulevan kevään mallistot ja sain kunnian käydä ensimmäisenä tarjontaa läpi miesten vaatteiden osalta. Ensisilmäys jättii aika sekavan tunnelman, sillä osa asukokonaisuuksista oli saman tien silkkaa rakkautta, kun taas osa oli todellisia pettymyksiä.

Väripilkkuja. Todella raikkaan ja piristävän näköistä ja vaikka itse en ihan näin rohkea ole, yllättyisin positiivisesti jos joku kävelisi kadulla minua vastaan näissä vermeissä. Jos näistä pitäisi valita, niin henkilökohtainen kanttini riittäisi korkeintaan mustiin housuihin tai vihreään parka-henkiseen takkiin.

Vasemmalla näkyy koko malliston suosikkini, täyskymppi. Jos en ehdi kyllästyä duffelin käyttöön talven aikana, niin tämä kesäisempi versio saattaa olla vaikea vastustaa. Jopa valkoiset housut näyttävät todella hienoilta tässä kuvassa. Sovittamalla selviää varmasti, jos ne näyttävät yhtä hyvältä myös omissa jaloissani. Asukokonaisuus on joka tapauksessa sellainen, jonka yritän kopioida jossain vaiheessa. Keskimmäisen kuvan pikkutakki herättää myös kiinnostusta, kuin myös ruutupaita ja takki viimeisessä kuvassa. Talvialeista hankkimani Acnen takki on itse asiassa hyvin samanhenkinen.

Viimeinen kuvasarja edustaa sitten näitä vähän vähemmän onnistuneita asukokonaisuuksia. Muihin verrattuna ne ovat hyvin tylsiä ja tuntuu siltä, että ajatukset ja inspiraatio olisivat loppuneet kesken. Takissa ja sortseissa käytetty maastokuosi kuuluu ainakin omasta mielestäni ennemmin Persianlahden sotaan tai mopoilijapahispiireihin kuin hillittyyn ranskalaiskoulupoikamallistoon. No, ehkä vaatteet eivät juuri näissä kuvissa pääse loistamaan. Uskoisin kuitenkin, että toivoa löytyy ainakin laukulle, kauluspaidalle ja mahdollisesti myös farkkutakille.

Nämä kuvat löytyivät itselleni uudelta sivulta nimeltään Hype LG, jossa myös loput A.P.C.:n kevään mallistosta on nähtävissä.