Jakku Fifth Avenue Shoe Repair
T-paita Monki
Farkut Acne
Korut dpn
Mitä näille asukuville sitten tekisi – valkoista seinää vasten poseeraaminen tuntuu tyhmimmältä ikinä ja tilanteen epämiellyttävyys valitettavasti paistaa naamastani… Tällä kertaa mielenilmaus oli jo sitä tasoa, että sorruin rajaamaan pään pois. Sisävaatteissa hyppiminen ulkona ei tunnu hyvältä idealta, varsinkaan kun ei siellä ole enää valoakaan siihen aikaan kuin meidän kuvaustiimimme pihalle saakka ehtisi työpäivän päätteeksi.
Lisää asukuvia luvassa sitten keväällä.. Ehkä aiemminkin, jos eksyn paikkoihin ja tilanteisiin joissa kameran edessä hengailu tuntuu luontevahkolta.
Pointtina köpön kuvan julkaisuun on uusi, minulle täydellinen jakku Fifth Avenue Shoe Repairilta, johon iskin silmäni jo elokuussa. Tovi sitten seisoskelin Tukholmassa jakku päälläni hyvin pitkään, enkä raaskinut repäistä.. Jakku oli täydellinen jo silloin, mutta se sattui valitettavasti löytymään kuuden tunnin päiväristeilyn salliman reitin ensimmäisestä liikkeestä. En halunnut tuhlata päivän budjettia jo aamukymmeneltä, joten takki jäi tangolle.
Mielestäni en takkia kuitenkaan saanut. Kaivoimme alekoodit esiin ja laitoimme tilauksen vetäämään Fifth Avenue Shoe Repairin nettikauppaan, hintaa oli valitettavasti vähän enemmän kuin paikan päällä Stokiksessa. No, eipäs jakkupulma tietenkään ratkennut näin yksinkertaisesti. Seuraavana päivänä lähetysvahvistusta kytätessämme napsahtikin ruudulle ikävämpi tiedote – ”cancelled”. Viimeisestä S-kokoisesta jakusta oli löytynyt postitusvaiheessa reikä, joten se siitä sitten.
Olen ilmeisen sitkeä, sillä tässä vaiheessa jakku alkoi kiinnostaa entistäkin enemmän. Rikollinen palaa aina rikospaikalle, joten loogista oli ottaa puhelinyhteys paikkaan jossa jakun olin jo päälleni kertaalleen kiskonut. Jakku oli ymmärtänyt jäädä odottelemaan tulevan omistajansa taloudellisen tilanteen kohenemista tukholmalaistavaratalo PUB:in tangolle. Ja tässä vaiheessa kehiin astui palvelu. Tavaratalo, jonka repertuaariin ei kuulu nettikauppaa tai postimyyntiä otti hätäni tosissaan. Ystävällinen myyjätär hoiti asian moitteettomasti ja tarmolla alusta loppuun saakka ja postitti frakkitakin Suomeen.
Ja nyt niitä risuja. Vaihtoehtoja kartoittaessani nakkasin luonnollisesti meilillä myös Helsingin ainoaa FASR:in kirotun kauniita vaatteita myyvää putiikkia. Ruotsalaisen tavaratalon postittama takki on ollut luonani jo pari päivää, helsinkiläinen putiikki ei ole vastannut sähköpostitiedusteluuni kahdessa viikossa.
OK, en tällä kertaa raahautunut paikan päälle, mutta kohta on vuosi 2010 ja sähköposti sekä internet ovat arkipäivää työelämässä, ystävyyssuhteissa, kaupankäynnissä, pankkiasioissa, virastoasioissa… You name it. Jotenkin sitä olettaisi, että tämä muuten niin ajan hermolla oleva, kaunis ja kiintoisa liike ymmärtäisi palvella myös sellaisia asiakkaita, jotka eivät vielä paikan päälle ole syystä tai toisesta ehtineet. Tue tässä nyt sitten paikallista, kun eivät pennoseni näköjään kiinnostaneet sitä vertaa että tiedusteluuni oltaisiin ehtinyt vastaamaan edes yhdellä sanalla. Höh.
tämä nyt liittyy eri asiaan mutta toisaalta samaan: et usko miten moni kysyy minulta taulujeni hintoja. Sitten kun vastaan, jättää suuri osa vastaamatta mitenkään.
En usko että ihan varsinaisesti kuolla kupsahtivat hintojen takia, en mä niin paljon pyydä;-), eli jotakin muuta.
Sitten pitää kysellä perään että niin kun nyt yksi toinen kysyy samaa taulua niin miten on, oletko kiinnostunut vai et kun ei mitään kuulu….
Mutta hei! Tosi hienosti sait tuon fiksun takin itsellesi! Kippis!
violet, höh – paljonko vaatisi kirjoittaa takaisin edes pari riviä? ”Kiitos tiedosta, jään pohtimaan asiaa.” – tuohon meni muutamia sekunteja. Kaikki vaativat nopeaa vastausta, mutta valitettavasti kaikki eivät aina muista kiittää tai kuitata kun sellaisen saavat. Toivottavasti en ole tähän itse kovin usein syyllistynyt…
Mietityttää vaan, miten firmalla on tällaisena aikana (ja olivat ajat sitten millaiset tahansa…) varaa jättää asiakkaan tiedustelu noteeraamatta. Ehkä siellä on palanut käpy tavaroiden perään huvikseen kyseleviin ihmisiin, mutta tyhmää se sekin olisi… Jos asiakas ei osta sillä kertaa, se ei tarkoita sitä että asiakas ei koskaan ostaisi. Mulle jäi sellainen olo, että mun pennosia ei siellä suunnalla kaivata. Harmi, olisin mielelläni tukenut paikallista ja ostanut jakkuni kotikylän liikkeestä ja ehkä omalta osaltani olisin myös auttanut hyvän tarjonnan säilymistä kotipaikkakunnallani. Ei sitten jos ei kelpaa… En tosin tiedä, olisiko siellä edes kyseistä jakkua ollut, mutta eipä tee tällä hetkellä hirveästi mieli mennä tilannetta kartoittamaankaan.
Mutta juu, työvoitto – toivotaan, että jakusta on paljon iloa ja pitkään!
Hieno takki, kannatti nähdä vaivaa sen eteen! Mutta laita seuraavaan asukuvaan pää mukaan, niin näkee lisäkuvia uudesta otsatukasta :) Otsiksen leikkaaminen on ollut mulla mielessä viime päivinä. Uskaltaiskohan sitä kokeilla tän luonnontaipuisan tukan kanssa nyt kun on ghd:n rauta… hmmmm…
h, kiitos! Tukka oli kyllä hyvin mutta naamassa oli jotain pahasti vialla.. Ja mä en edes ole kovin kriittinen! Veikkaan, että ghd helpottaisi sinuakin – mä olen pärjännyt uuden pään kanssa hienosti kun ghd auttaa joka aamu. Ihme vekotin se on…
Olen itsekin saanut vaikka minkälaista palvelua (tai palvelun puutetta) eri kaupoissa asioidessani. Erään turkulaisen liikkeen edustaja lupasi tilata minulle villatakin omassa koossani ja lupasi soittaa kunhan takki olisi saapunut. Noh, soittoa ei kuulunut, joten kävin kysymässä tilannetta… neljä kertaa. Joka kerralla myyjällä oli uusi syy: tilaus on myöhästynyt, ulkomailla oleva keskusvarasto tarkistaa tilannetta, ”en ole saanut yhteyttä toimittajaan”… Vieläkään en ole saanut selitystä sille missä villatakki on, jos sitä edes on koskaan tilattukaan. On kysymättäkin selvää, että en kuulu enää liikkeen asiakkaisiin.
Muissa tapauksissa myyjät ovat arvioineet maksukykyni ulkonäköni perusteella ja mm. kysyneet tiedänkö varmasti tuotteen hinnan tai esittäneet vihjailevia kommentteja katsomani tuotemerkin minulle liian kalliista hinnasta. Ärsyttävintä on, että olen mennyt tilanteessa tyrmistyksestä sanattomaksi ja vasta jälkikäteen olen keksinyt vaikka mitä nasevaa sanottavaa. :D No ensi kertaa varten olen valmistautunut!
Tämän vuodatuksen jälkeen halusin sanoa, että jakkusi on ihana ja kiitos vielä vastauksestasi tuota Acnen nettikauppaa koskien. Viimeksi tarkistaessani oli tilaukseni hyväksytty ja paketti oli jo matkalla Suomeen, joten hyvältä vaikuttaa. :)
Milla, pitäisi kirjoittaa nasevia vastauksia muistiin ja pitää lapuilla taskussa. Siinä tilanteessa kun pitäisi ladata täysillä takaisin menee nimittäin aina ja poikkeuksetta lukkoon. Mäkin olen muutaman kerran saanut kuulla vihjailua hintalapusta tai epäsopivasta koosta. Ei itse asiakaspalvelupuolella kävisi mielessäkään päästää tollasta suustani.
Saa Helsingistä hyvääkin palvelua, ainakin siltä hintavammalta osastolta. Kiitoksia Minus, Gaudete ja Helsinki10, noissa joku jaksaa aina vastata kysymykseen ja vielä hymyilläkin.
Sugarfrosted, niinpä! :)
Jotenkin sitä vaan menee totaalisen sanattomaksi tuollaisen edessä. Täytyy tosiaan ihmetellä onko joillakin liikkeillä varaa valita asiakkaitaan ulkoisen olemuksen perusteella. Olin kyseisinä kertoina siististi pukeutunut eikä olemuksessani ollut mitään mistä olisi voinut vetää kyseisiä johtopäätöksiä. Ikääkin on 27 vuotta, mutta ilmeisesti jokin minussa aiheuttaa joissakin myyjissä ”ei-tuo-kuitenkaan-mitään-osta-pakko-saada-se-häipymään” -reaktion. :P
Joskus nauratti kovastikin, kun olin suoraa juhlista lähtenyt shoppailemaan juhlamekossani. Eräässä liikkeessä myyjiä säntäsi avuksi parikin kappaletta ja kaiken lisäksi minulle tarjottiin jos jonkinlaista alennusta tuotteista, kun en niitä normaalilla hinnalla ollut valmis ostamaan. Normaalisti palvelua joutuu melkein vaatimaan, mutta nyt sitä sai liiankin kanssa. Tosin oli siitä palvelusta myös hyötyä. Löysin pitkään metsästämäni neuletakin.
Ehkä parasta palvelua ikinä olen saanut Lontoossa, kun pamahdin kauppaan sisälle lähinnä rähjääntyneen pummin näköisenä. Ilmeisesti myyjä ajatteli, että mun täytyy olla joku todella varakas boheemihippi, kun kehtaan sen näköisenä liikkua :D Ihaninta oli, että nämä myyjät hymyilivät, toivottivat hauskaa päivänjatkoa ja vielä neuvoivat tien museoon hymy huulilla ja oikeasti ystävällisesti, vaikka sillä kerralla jätinkin parinsadan punnan mekot kauppaan. Hyvä palvelu jäi kuitenkin mieleen ja pari päivää myöhemmin kävin kotiuttamassa liikkeestä yhden alennuksessa olleen hameen. Tuo palvelu sai miettimään, ettei Suomessa turisteille jakseta olla noin ystävällisiä. Muutaman kerran olen nähnyt, kuinka turisteille ei jakseta etsiä varastosta sopivan kokoista vaatetta, eikä kasvoille edes yritetä saada hymyntapaista. Mitä sitä nyt turistia palvelemaan, kun ”eihän se koskaan tänne tule uudelleen” (tuollaisia kommentteja olen kuullut yllättävän monen myyjän suusta). Mutta kyllä vaan ne turistitkin joskus saattavat uudella reissullaan palata kauppaan, josta ovat hyvää palvelua saaneet.
Aivan älyttömän ihana jakku. Kelpaisi enemmän kuin hyvin minunkin vaatekaappiin. Oi.
Voi että on aina kiva lukea liikkeisiin liittyviä kommentteja. Kyllä niitä tapauksia on niin hassuja, molemmin puolin ;)
Tänäänkin töissä eräs asiakas väitti kiven kovaan minulle että meillä on ollut esillä kaksi viikkoa sitten tietynlainen Kartellin jakkara, jollaista ei kyllä valmisteta saati ole ikinä valmistettu. Ei minkään merkkisenä. :) Mutta minähän siinä hullu olin kun sellaista ei ”enää” ole.
Mulla taas on Minuksesta sellainen kokemus, että kysymyksiin ei vastata :/ Laitoin viime keväänä kahteen otteeseen sähköpostitse kysymyksen yhdestä Swedish Hasbeensin kenkämallista, mutta kumpaankaan viestiin ei vastattu. No, onneksi niitä saa (ja ostinkin sitten) muualta :)
Milla, jännää, että liikkeet eivät aina ymmärrä asiakkaiden äänestävän loppujen lopuksi jaloillaan. Vaikka joku kävisi liikkeessä 20 kertaa vain hipeltämässä ja kyselemässä, ei varmaan kannattaisi alkaa suhtautumaan asiakkaaseen ylimielisesti vaikkei kassa kilahtaisikaan.. Tilanteet nimittäin voivat muuttua – pennitön ihastelija kun saattaa vaikka voittaa lotosta tänä lauantaina tai vaikkapa siirtyä koulun penkiltä työelämään ja yhtäkkiä ollakin aiempaa potentiaalisempi asiakas. Minä olen ainakin hieman pitkävihainen huonon palvelun suhteen – jos pakko ei ole ostaa sellaisesta putiikista, jossa kaikki ei ole mennyt ihan putkeen, käännyn mielummin muiden liikkeiden puoleen. Veikkaan, etten ole tämän taipumukseni suhteen ihan yksin..
sugarfrosted, mun meilini ignorannut putiikki oli valitettavasti yksi noista kolmesta. Harmi. Kokemukseni perusteella paikan päällä palvelua on kuitenkin aina saanut, siitä kiitokset… Mutta ihme hommaa jos ei meilejä lueta, kun firman sivuilla se meiliosoite kuitenkin seisoo. Vai olenko vaan liian nörtti ymmärtääkseni, etteivät kaikki refreshaa meiliboksejaan kymmeniä kertoja päivässä..?
Lotu, turistien laiminlyöntiä mä en vaan ymmärrä… Lomalla olevat ihmisethän saattavat herkemmin innostua ostamaan vähemmällä harkinnallakin, visiitti liikkeeseen kun voi olla se ainoa ikinä eikä miettimään voi jäädä. Olen itse ollut yhden kesän töissä pitkälti turistien voimalla pyörivässä vaateliikkeessä, joten ymmärrystä matkailijoiden ylenkatsomiseen potentiaalisina asiakkaina ei täältä suunnalta tipu.
Malia, voi kiitos! On muuten tosi kauniisti leikattu, tehty ja viimeistelty.. 100% villaa ja vuori viskoosia.. Mitähän nuo kaulukset muuten ovat, pesulapussa ei ollut?
Mutta hei, asiakashan on aina oikeassa… ;) Muutu siinä sitten jakkaraksi!
h, tosi harmi.. No mutta, kengät sait – mutta kannattipa jättää meilit lukematta, hohhoijaa!