bandanas

Scarves, bandanas etc.

Viime lauantain huivikokeilu oli onneksi onnistuneempi kuin siitä otetut valokuvat. Tämän innoittamana etsiskelenkin uusia erivärisiä huiveja piristämään arkeani. Tällä kertaa tarkoitan mustan lisäksi muitakin värejä kuin harmaata, olen jopa valmis harkitsemaan sinistä ja punaista. Ylhäällä oikealla näkyvä viininpunainen huivi on A.P.C.:n ja se on todella hieno, mutta valitettavasti myös hyvin loppuunmyyty – eli vaihtoehtona poissuljettu. Sen alapuolella näkyvä nelikko on Fifth Avenue Shoe Repairin. Sääli, että huivien hintalappu on sen verran kova, etten suostuisi harkitsemaan näiden ostamista ilman tuntuvia alennuksia. Nämäkin siis poissuljettuja – kaikki neljä.

Jäljelle jää yksi ainoa huivi, joka itse asiassa toimi tämän postauksen inspiraationa. Kuvassa alimpana on 16th Collectionin tummasininen pilkullinen silkkihuivi, joka olikin oma suosikkini alusta lähtien. Kiva huomata, että mieluisin oli kerrankin myös kaikista edullisin.

A.P.C., Wool Bandana, 25€, apc.fr
Fifth Avenue Shoe Repair, Graphic Hanky, 88€ fasr.com
16th Collection, Mathew, n. 15€, 16th Collection

haisuli

Weleda Wild Rose Night CreamLuonnonkosmetiikka on ollut tapetilla viime aikoina, ei siis mikään ihme että myös meikäläinen hurahti kokeilemaan puhtaampaa ja ympäristöystävällisempää vaihtoehtoa edellisen yövoiteeni loputtua.

Ruusu on ehdottomasti lempituoksuni. Hajuveteni on silkkaa ruusua, olen haaveillut vaihtavani kasvoveteni ruusuveteen ja lisäksi nautiskelen mielelläni herkullista ruusuteetä. Viikonlopun testikokemusten jälkeen tekisi mieli kantaa kaikki ruusuntuoksuiset ja ruusuista muistuttavatkin asiat kaatopaikalle.

Menin perjantaina ostamaan tämän rasvan ruusuisten lupausten vuoksi. Nuuhkin kyllä testeriä kaupassa, mutta kyseinen tuubi oli tainnut nähdä parhaat päivänsä ja haihduttaa suurimman osan aromaterapeuttisista ominaisuuksistaan pois. Harmi, jos testeri olisi ollut voimissaan, en olisi tähän haksahtanut.

Illalla pesin sitten meikit pois, levittelin onnellisena ruusuvoidetta kasvoilleni, valmistauduin nukkumaan Prinsessa Ruususen unia… Ja viiden sängyssä vietetyn tuskaisen, pahoinvoidun ja päänsärkyisen minuutin jälkeen ryntäsin takaisin vessaan, pesin naamani kahteen kertaan ja hoipuin vihertävänä takaisin vuoteeseen.

Koska olen hivenen jääräpäinen enkä suostunut myöntämään että olisin tehnyt jonkinlaisen virhehankinnan, päätin testata voidetta vielä lauantaina. Saattoihan olla, että perjantain kohtaus johtui jostain muusta, olkoonkin että ruusuntuoksuinen lempihajuvetenikin aiheutti tuskaisen kokemuksen jälkeen akuuttia pahoinvointia lauantaiaamuna. Viimeistään lauantai-iltana nukkumaan mennessäni olin varma, että tätä voidetta en uskalla enää käyttää kuin jalkoihini – jos niihinkään. Tulokset olivat ihan samanlaiset kuin perjantaina, elleivät pahemmat.

Okei – minua periaatteessa varoitettiin:

”Eteeriset öljyt tuoksuvat käyttöhetkellä voimakkaasti, koska niillä vaikutetaan käyttäjän mielialaa kohentavasti. Eteeriset tuoksut ovat tutkitusti hyvin siedettyjä, sillä niitä ei sidota pitkäaikaisesti iholle keinotekoisin ainein, vaan niiden kuuluukin haihtua pikaisesti.” (Weleda.fi)

Vaikka olisin vaivautunut ottamaan näistä tuotteista hieman enemmän selvää etukäteen, olisin ehkä jättänyt 40+ -sarjan tuotteen ostamatta (ei lukenut paketissa!) mutta tuoksutiedotetta en olisi noteerannut millään tavalla. Mikään tuoksu ei ole aiemmin aiheuttanut minussa moisia reaktioita, en todellakaan ole mikään hajusteherkkä. Tämän voiteen tuoksu on vahvuudessaan aivan omaa luokkaansa – tuhdisti hajustetut vartalovoiteeni eivät yhteen sekoitettunakaan saisi aikaan moista hajupommia.

Taidan siis taas hakeutua sinne säilöntäaineita ja silikoneja sisältävien rasvojen hyllyn luokse… Harmi, odotukset olivat todella kovat, mutta tehosta en saa mitään tietoa, kun en tätä rasvaa enää lähelleni tuoksun vuoksi halua.

Weleda Wild Rose Night Cream, n. 25 € – saa tulla hakemaan pois, jos uskaltaa.

dementia

Georg Jensen vs. J. Lindeberg

En omista varsinaista lompakkoa, vaan viimeisten viiden vuoden ajan minua on raha-asioissa palvellut kuvassa ylempänä oleva Georg Jensenin korttikotelo. Viime aikoina olen kuitenkin huomannut, ettei pelkkä korttikotelo riitä. Tämä ei johdu suoranaisesti itse kotelosta, vaan lähinnä huonosta muististani. Pankkikortit ja ajokortin kotelo kyllä kantaa, mutta siihen ei mahdu HKL:n matkakortti tai työpaikkani kulkulupa – molemmat tuppaavat unohtumaan kotiin.

Olisiko kuvassa alempana olevasta J. Lindebergin hieman suuremmasta mutta silti taskuun menevästä kukkarosta apua orastavaan dementiaan? Koteloon taisi mahtua 6-8 korttia ja sinne saattaisi saada survottua myös matkakortin ja kulkuluvan. Säästäisi paljon aikaa ja päänvaivaa, kun ei tarvitsisi palata parina aamuna viikossa kotiin unohtuneita välttämättömyyksiä noutamaan.

Georg Jensen, Wave Card Holder, georgjensen.com
J. Lindeberg, Wallet Grain Bag, 99€, jlindeberg.com