Jos tänään saisin kuulla tämän
ja vielä tämän livenä
olisin maailman onnellisin mies.
Jos tänään saisin kuulla tämän
ja vielä tämän livenä
olisin maailman onnellisin mies.
Niin paljon kuin rakastankin nyöritettyjä, matalapohjaisia tyttöjen herrainkenkiä, olen alkanut kaivata kenkäkokoelmaani lisää korkoa ja pohjaa. Kohdallani korko ja pohja tosin tuppaavat aina sulautumaan yhteen, sillä kiilakorko taitaa toistaiseksi olla se ainoa korko, jonka kanssa osaan liikkua suhteellisen sulavasti. Tämä Opening Ceremonyn hyvällä maulla ja suhteellisen hillitysti rönsyilevä pari saattaisi toimia hienosti pelkistetyn asun katseenkiinnittäjänä.
Vieläköhän täksi kesäksi kannattaa hankkia peep-toe-kenkiä tai muita tuuletusaukoin varustettuja jalkineita? Ylijärkeilyni ja käytännöllisyydenkaipuuni rajoittavat pukeutumistani toisinaan, mutta toisaalta – jos varaa ei ole kaikkeen ihanaan, kannattanee valita sellaisia kappaleita, joista iloa riittää mahdollisimman paljon ja mieluiten lähes ympäri vuoden.
Jos se kauan kaivattu lottovoitto sattuu tänä iltana vihdoin omalle kohdalle, nämä(kin) kaksi paria saavat saapua kotiini samantien. Kuvan vasemmanpuoleinen on näköjään myös kenkäsuunnittelijana kunnostautuneen Chloë Sevignyn työnäyte Opening Ceremonylle. Jumalainen. Oikeanpuolimmainen kenkä tulee myös Opening Ceremonyltä ja onnistuu jotenkin näyttämään upeudestaan huolimatta sellaiselta, että parilla tuollaisia hyppelisi ongelmitta gasellinloikkia koko illan.
(kuvat Opening Ceremony)
© 2009 — 2024