täydellinen parka

Pretty Green Parka

Etsivä löytää – no, ei välttämättä jos etsitään täydellisestä parkaa. Itse olen etsinyt parkaani viimeiset 15 vuotta, eikä sitä oikeaa ole vieläkään löytynyt. Alkaa kuitenkin polttaa. Kuvissa näkyvä takki on Liam Gallagherin vaatemerkin Pretty Greenin tulkinta klassikkotakista. Väri näyttäisi olevan juuri oikea, kuten myös takin malli sekä takana oleva ”fish-tail”, mutta missä huppu? Huppu on ehdoton unelmieni parkassa. Tämä on sellainen takki, jota en suostu tilaamaan sovittamatta. En edes, vaikka luvataan että takki näyttää hyvältä niin miesten kuin naistenkin päällä ja vaikka takkia tullaan valmistamaan vain yhden koon Unisex-mallina. Istuvuus on kuitenkin kaiken a ja o.

Jos kuitenkin haluat omasi, kannattaa toimia ripeästi. Nettisivujen mukaan takista tehdään yksi hyvin rajoitettu erä, eikä toista tilaisuutta tule. Itse taidan kuitenkin jättää väliin, sillä minun mielikuvissani parkatakki ja Vespa kuuluvat yhteen, joten takin lisäksi joutuisin ostamaan myös skootterin.

(kuva Pretty Green)

halpoja haaveita

Viime aikoina ajatuksissani on pyörinyt mitä epärealistisimpia haavehankintoja. Kyllähän myös tytöllä, joka ei satu perimään teollisuussukua voi olla ostoslistalla pari jumalaista, suolaisen hintaista veskaa tai kenkäparia. Eri asia taas on se, monenko vuoden päästä nuo unelmat tulevat toteen ja montako sisäelintään joutuu myymään haaveita toteuttaessaan. Itse olen pyrkinyt kasvattamaan kärsivällisyyttäni siirtämällä niitä päiväunieni kaikista suurimpia haaveita seuraavien pyöreiden vuosien synttärilahjalistalle. Jos julkistaisin tuon toivelistani, olisin melko varmasti juhlissani ihan keskenäni vaan.

Viimeistään tänään hipeltäessäni Lanvinin punaista silkkimekkoa Via Monte Napoleonessa ja järjestellessäni mielessäni hetkellisesti talousasioita kuntoon hankkiakseni tuon täydellisen mekon (ja puoleen hintaan!) ilmeisesti Mikä-mikä-maassa vietettävien mielikuvitusjuhlieni asuksi, tajusin tarvitsevani pienen reality checkin. Ei sillä, etteikö todellisuudesta irtautuminen piristäisi päivää, mutta allekirjoittaneella on tapana myös hetkellisesti masentua kaikista epärealistisimmista päiväunista herätessään.

Fiilistelläänpäs siis niiden Voguen kiiltävien sivujen ja Net-A-Porter -klikkailujen jälkeen jotain sellaista, johon jokaisella meistä lienee on varaa – ja munuaisetkin saavat säilyä sijoillaan.

Monki: Pixie Hair Bow, Lilly Blazer Grey, Freja Dress Dot

Hennes&Mauritzin omistuksessa oleva ruotsalainen, hyvin edullinen putiikki Monki onnistuu tarjoamaan peruspuvustoon kausivaihtelujen myötä kaivattua piristystä pilkkahintaan. Rusetti 4 euroa, bleiseri 50 euroa, pilkkumekko 35 euroa – tuollaisilla hinnoilla uskaltanee välillä kokeilla myös jotain itselleen uudempaakin. Mekko voisi olla supersöpö syksymmällä villatakkien alla, bleiseriin minulla on tosin jo tässä vaiheessa jonkinlainen viha-rakkaus-suhde. Hauskahan se olisi, mutta näen jo nyt itseni myymässä tätä kasarihenkistä viritelmää ensi syksynä kirppiksellä – eikä kelpaa kellekään.

Monki: Alondra Shirt Denim, Tuva Vest Black
Monkin versio mekkomittaisesta farkkupaidasta maksaisi vain 30 euroa, joka on huomattavasti pienempi summa kuin mitä Acne pyytää omasta ihanasta versiostaan. Liivi taas saattaisi olla 40 euron hintansa puolesta järkevä valinta henkilölle, joka haluaisi kokeilla liiviin pukeutumista toisinaan, muttei ole niinkään varma tulisiko liivi jäämään osaksi vakiovaatevalikoimaa.

Näitä pääsen sovittelemaan elo-syyskuun vaihteeseen osuvalla tyttöjen Tukholma-reissulla, toivottavasti Monkin laatu on pysynyt hintaansa nähden yhtä korkealla kuin se aiempien Monki-hankintojeni perusteella on ollut.

(kuvat Monki)

dylanesque

Bob Dylanin musiikillinen anti on yhtä kirjavaa kuin herran pukeutuminen vuosien varrella. Osa toimii, osa ei. On kuitenkin hauskaa huomata, että hyvä musiikki kulkee usein käsi kädessä tyylikkään pukeutumisen kanssa. 60- ja 70-luvun Dylan kuuluu ehdottomasti suosikkeihini niin musiikillisesti kuin tyylillisestikin. Acne kertoo omilla verkkosivuillaan vanhan kuvan Bob Dylanista toimineen inspiraationa The Singer-nimiselle mokkatakille. The Freewheelin’ Bob Dylan -levyn kansikuvassa Dylan komeilee ruskeassa mokkatakissa ja uskaltaisin väittää, että juuri tämä kuva on Acnea innoittanut.

The Freewheelin' Bob Dylan

Levynkannen takki näkyy myös kuvakollaasin oikeassa yläkulmassa, muiden inspiroivien Dylan-kuvien ympäröimänä.

Bob Dylan
Acne ei ole ainoa, joka on ottanut vaikutteita tältä legendalta. Vaikuttaisi siltä, että japanilainen Whereabouts on katsellut vanhoja Dylan-kuvia suunnitteluprosessin aikana.

Bob Dylan look-alike

Ensimmäinen ja toinen kuva vasemmalta ovat syksyn malliston suosikkeja. Hämmentävää, että musta samettipuku herättää minussa kiinnostusta, rento musta pikkutakki taas on itsestäänselvyys jollainen on saatava. En ole koskaan myöskään ollut farkkutakkien ystävä, mutta kuvan vuoritetussa farkkutakissa on jotain joka kiehtoo, pistetään vaikka illan Dylan-manian piikkiin. Viimeisessä kuvassa on jotain mistä pidän erityisen paljon – on aivan mahtavaa, kuinka jotkut onnistuvat näyttämään rock’n’rollilta puvussa. Pystyisinpä itse samaan.

Jos vielä palataan musiikkiin ja muihin Dylan-suosikkeihin, niin hehkuttamisen arvoisia levyistä ovat Highway 61 Revisited, Blonde on Blonde ja Blood on the Tracks. Lisäksi täytyy mainita tällä hetkellä soiva cover-levy I’m Not There, joka mielestäni oli yksi vuoden 2007 parhaimpia julkaisuja.

Mistäköhän saisin vielä kiharat hiukset?